Rakennusalalla rakennetaan paitsi taloja, myös muutosta

Kuva Deleten jäteasemalta jossa koneilla käsitellään rakennusjätettä

Rakennusalalla puhaltavat muutoksen tuulet. Valtakunnallinen jätesuunnitelma on määritellyt rakennustyömaiden lajittelutavoitteeksi noin 70 % ensi vuodesta alkaen. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa muutos, missä rakennusala on mukana. Oikeastaan koko ala rakentaa muutosta talojen lisäksi.

Tavoitteena fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta

Muutos näkyy vaikkapa uuden hallitusohjelman tavoitteessa tehdä Suomesta maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Päämääräksi on erikseen kirjattu ylös asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen. Rakentaminen ja rakennukset kun tuottavat tällä hetkellä yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Vähähiilinen rakentaminen ja materiaalien kierrätyksen tehostaminen vie rakentamista hiilineutraaliin suuntaan

Käytännössä hallitus haluaa panostaa esimerkiksi olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuteen ja siirtyä päästöttömään lämmöntuotantoon. Rakennusalalle halutaan myös luoda hiilineutraaliuteen tähtäävä toimialakohtainen suunnitelma, mikä tarkoittaa vähähiilistä rakentamista ja materiaalien kierrätyksen tehostamista. Koska puurakennus toimii myös hiilivarastona, puurakentamista edistetään. Jokainen rakennuksessa oleva puukuutio sitoo noin tonnin verran hiilidioksidia pois ilmakehästä talon eliniän ajan. Tutkimusten mukaan puurakennukset lisäävät myös ihmisten hyvinvointia – puusta rakennettu ympäristö vaikuttaa positiivisesti ihmisten stressitasoon, toisin kuin betonista rakennettu.

Materiaalitorilla kohtaavat jätejakeiden myyjät ja ostajat

Tämän hetkisiä tuoreimpia muutoksia alalla ovat muun muassa verkossa toimivan Materiaalitorin perustaminen. Sinne voi ilmoittaa kierrätykseen kelpaavista jätejakeista, tai jos on tarvetta jollekin jätejakeelle. Tämä lisää toivottavasti jätemateriaalien kysyntää vähitellen, sillä toimivat kierrätysmarkkinat vaikuttavat myös työmaiden lajitteluun lopulta. Jätelajien hinnoittelun pitäisi myös ohjata lajittelua entistä selkeämmin. Lajitteluintoon vaikuttavat toki myös monipuoliset keräysjärjestelmät ja asiantunteva ohjaus työmailla.

Osa muutosta on tietenkin jätehuollon kehittyminen hiilineutraaliksi. Tällöin on tärkeä huomioida myös jätteenkuljetuksen hiilijalanjäljen pienentäminen, jota ei tällä hetkellä aina kovin aktiivisesti seurata. Kuljetusten tarkempi seuranta ja vähäpäästöinen kuljetuskalusto vaikuttavat myös rakennustyömaan kuluihin, hiilijalanjäljen lisäksi. Työmaaturvallisuuskin paranee, kun alueella liikkuu vähemmän isoja autoja. Yksi ratkaisu tähän voisi olla Deleten oma maailmalla palkittu lavainnovaatio Delete SkipUp.

Sementtia korvaavia vaihtoehtoja etsitään

Rakennustyömaiden hiilijalanjälkeä kasvattaa kovasti sementin käyttö. Tällä hetkellä sementti tuottaa koko maailman hiilidioksidipäästöistä noin 6-8 %, joten sille on alettu pohtia korvaavia vaihtoehtoja. Käynnissä olevissa kokeiluissa sementtiä voi korvata vaikkapa biotuote ja sellutehtaiden sivuvirtajakeilla (soodasakka ja biotuhka) tai mineraalivillajätettä hyödyntämällä. Soodasakka onkin suurin kaatopaikalle sijoitettava jätejae ja myös mineraalivilla täyttää kaatopaikkoja kohtuuttomasti. Mineraalivillaa hyödyntävän ekobetonin hiilidioksidipäästöt ovat jopa 80 % tavallista betonia pienemmät, joten hyötyjä tulee kahdelta eri suunnalta. Delete onkin mukana mineraalivillajätettä hyödyntävässä innovaatiohankkeessa.

Tarvitsemme rohkeita ratkaisuja

Energiasäästökeinojen ja materiaalien kehittymisen lisäksi jäämme odottamaan yhä enemmän uusia, rohkeita rakennusratkaisuja. Maailmalla on jo rakennettu kasvihuoneita talojen katoille (eikä sovi tietenkään unohtaa Tampere-talon omaa kasvihuonetta!), perustettu asuntoyhtiöitä, jotka on suunniteltu pyöräilyn ja yhteisomistamisen ympärille ja suunniteltu parvekkeita, joista puolet on varattu viljelyyn. Tulevaisuuden kaupungeissa ei enää joka talossa ole omaa autoa, vaan yhteiskäyttöisiä sähköautoja ja polkupyöriä. Vielä kiinnostavampaa olisi nähdä uudenlaisia viheralueita, puistoja, joissa kasvaa marjapensaitakin ja kasvihuoneita kerrostalojen pihalla. Sekä tietenkin niitä uusia puutaloja.

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, vastuullisen matkailun ammattilainen ja kirjoittaja. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com

Lähteet: http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yymp_kahup_1990-2017_2018_19735_net.pdf

Jätä kommenttisi:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *