Muovi ja muovijätteet ovat aihe, jota on lähivuosina käsitelty mediassa yhä enemmän ja hyvä niin. Vuosikausia muovijätteen jatkuvasta lisääntymisestä ja sen aiheuttamista ongelmista vaiettiin ja vasta viime vuosina tilanteeseen on alettu kiinnittää huomiota. Myös tuoreessa Suomen merenhoitosuunnitelmassa nostettiin esiin vesistöjen roskaantuminen ja rakentamisen merkitys siinä.
Ympäristöministeriön perusteellinen raportti ottaa puheeksi myös rakennustyömailta vesiin päätyvät roskat. Suurin osa meriin päätyvistä jätteistä on muovia. SYKE:n selvityksen mukaan kaupunkien läheisyydessä olevien rantojen roskaantumisen merkittävimmät syyt olivat esimerkiksi rantojen matkailu- ja virkistyskäyttö, valumavedet, rakentaminen ja jätteen hylkääminen eli roskaaminen. Kaupungit taas pitävät isona jätteiden lähteenä esimerkiksi kadulta poistetun lumen varastointia ja hävitystä, tupakantumpeille tarkoitettujen roska-astioiden riittämättömyyttä sekä rakennus- ja purkutöitä. Rakennustyömaita ei voi pitää kovin suurina muovijätteen päästölähteinä globaalisti, mutta on hyvä huomata, että ne on kuitenkin mainittu selvityksessä yhtenä lähteenä. Toimiva jätehuolto on varmastikin paras yksittäinen toimi, jolla ympäristön roskaantumista estetään, ja se meillä Suomessa onkin onneksi hienosti hoidettu. Erilaiset pakkausmateriaalit ja kertakäyttötuotteet ovat merkittävin roskaantumisen lähde, ja jätehuollon avulla estetään niiden luontoon pääsy. Puolet vastuusta on kuitenkin työmailla jätteitä lajittelevilla.
Rakentaminen aiheuttaa merten roskaantumista
Raportissa mainitaan, kuinka joillekin pääkaupunkiseudun rannoille on ajautunut 2010-luvulla suuria määriä rakennustyömaiden räjäytys- ja meritäyttötöiden impulssilankoja. Apua rakennustyömaiden muoviongelmiin tarjoaa vaikkapa rakentamisen muovit -green deal, jonka tavoitteena on sopimus vuosiksi 2020 – 2027. Sen tarkoituksena on lisätä kalvomuovien syntypaikkalajittelua, erilliskeräystä, kierrätystä ja kierrätysmuovituotteiden käyttöä rakennushankkeissa ja infrarakentamisessa. Yhtenä toimenpiteenä aiotaan toteuttaa laaja koulutuskokonaisuus, johon sisältyy ohjeistus hyviin työmaakäytäntöihin ja työmaiden jätehuoltosuunnitelmien tekemiseen. Myös muovien erilliskeräyksen järjestelyihin talonrakennushankkeissa ja infrarakentamisessa aiotaan kiinnittää huomiota. Koulutuskokonaisuuden lisäksi valmistellaan työmaaoppaat talonrakennus- ja infrahankkeille. Oppaita ja opastemateriaalia on tosin tuotettu jo aiemmin liittyen mm. EPS-eristeiden käsittelyyn työmailla ja kestävään purkamiseen – toivottavasti useimmat yritykset ovat ottaneet nämä jo käyttöönsä.
Rakentamisen muovit – green deal:in heikkous on, että se painottaa kalvomuovien kierrätystä ja käytön vähentämistä. Työmailla ja jäteasemilla ongelmana on myös kovat muovit, joita rakennustyömaalta päätyy jäteastioihin. Niille on hyvin vähän erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia.
Muovitiekartta avuksi muovien vähentämisessä
Ympäristöministeriö julkaisi myös vuonna 2018 Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa –muovitiekartan Suomelle. Siihen on koottu toimia, joilla voidaan vähentää muoveista aiheutuvia haittoja, välttää turhaa kulutusta, tehostaa muovien kierrätystä ja löytää korvaavia ratkaisuja. Tiekartan kiinnostavimmat toimenpiteet rakennustyömaiden näkökulmasta ovat ehdottomasti:
- tehostetaan merkittävästi muovijätteiden talteenottoa
- parannetaan muovien tunnistamista rakennuksissa sekä muovijätteen lajittelua rakennustyömailla.
Kierrättäminenhän on jo usealla lailla säädeltyä. Esimerkiksi jäteasetuksessa (179/2012, 16 §) mainitaan, että erilliskeräys tulee järjestää rakennus- ja purkutyömaiden useille eri jätejakeille, kuten muovijätteille. Myös EU:n jätehierarkia ohjaa lainsäädäntöämme ja sitä kautta käytäntöjämme. Lisätietoja muovin aiheuttamista ongelmista saa vaikkapa WWF:n uunituoreesta raportista. Jotta vesien roskaantuminen saadaan kuriin, tarvitaan useiden eri toimijoiden yhteistyötä erityisesti muoviongelmassa. Rakennustyömaiden on helpointa aloittaa perusteellisella lajittelulla ja Delete Ympäristöpalvelut tarjoaa aiheesta lisätietoja ja koulutusta.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
