Mitä se kiertotalous oikein onkaan?

Kiertotalous kuulostaa kummajaiselta, jota on hieman vaikea lähestyä. Ennen kaikkea se vaikuttaa olevan jotain, jolle voi heilauttaa kättään ja todeta, että ”joku muu hoitaa”. Mistä kiertotaloudessa oikeastaan on kyse?

Yksinkertainen määritelmä kiertotaloudelle on se, että kulutetaan vähemmän sekä uudelleenkäytetään ja kierrätetään enemmän – mutta nyt ei puhuta vain jätteiden kierrättämisestä. Yhteiskunnassa kaikkien raaka-aineiden tulisi kiertää, niin että jätettä tulisi mahdollisimman vähän. Jätteiden kierrätys on toki yksi keino tähän, mutta niitä on lukemattomia muitakin.
Hienommin kiertotalous voidaan ilmaista strategiana, jonka avulla edistetään vähähiilistä yhteiskuntaa. Olemme eläneet jo aika pitkään kulutusyhteiskunnassa, jossa elämä on perustunut tuotteiden ostamiseen ja poisheittämiseen. Luonnollinen tavaroiden ja vaatteiden korjaus ja kierrätys on vähitellen hävinnyt useimpien elämästä, sillä uutta saa halvalla ja helposti. Kiertotalous-termin avulla korostetaan sitä, että tarvitsemme uudenlaista taloutta, uudenlaisia tapoja.

Kulutusyhteiskunnasta palveluiden yhteiskunnaksi

Joskus oli automaattista viedä rikkinäinen vaate korjaukseen ja tilata hajonneelle pesukoneelle korjaaja. Nyt ammattilaista voi olla vaikea löytää tai korjaaminen maksaa liikaa uuden tuotteen hintaan verrattuna. Kiertotaloudessa toivottavasti esimerkiksi tuetaan näiden ammattiryhmien uudelleen ilmestymistä erilaisin keinoin. Vähitellen yhteiskunta muuttuu kulutusyhteiskunnasta palveluiden yhteiskunnaksi ja palveluiden tarjoajista ja vaikkapa kotitalouksista tai yrityksistä on tullut osa kiertotaloutta.

Kiertotalouden yksi seurauksista on kulutuksen ja jätteiden määrän väheneminen. Valitettavasti tässä pisteessä ei vielä olla ja jätemäärät näyttävät päinvastoin lisääntyvän tulevaisuudessa. Mutta ajatellaanpa asiaa hetki: jos tavaroita ja vaatteita voi yhä enemmän korjata ja kierrättää, on väistämätöntä, että jätemäärä vähenee.

Uudenlaista ajattelua ja rohkeutta kokeilla

Koska kiertotalouden päämäärä ei ole enää myydä tuotteita mahdollisimman paljon, tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua. Yrityksiltä se vaatii rohkeutta – vaikkapa vuokraustoiminnan kokeilua ja tiiviimpää asiakaskuuntelua: mitä asiakkaamme oikein kaipaavat ja miten voimme sen heille tarjota vieläpä kiertotalouden hengessä? Tuotteiden materiaalit tulisi kehittyä helpommin kierrätettäviksi ja itse tuotteet helpommin korjattaviksi. Jo nyt muun muassa vuokrataan toimitiloja omien liiketilojen sijaan, autoja oman auton omistamisen sijaan ja juhlavaatteita oman juhlapuvun omistamisen sijaan.

Kiertotalous ei kosketta vain päättäjiä vaan jokaista meistä – kuluttajina tai vaikkapa osana yritystoiminnan tai kodin arkea. Kotona arjessa se voi tarkoittaa kuluttamisen välttämistä ja jätteiden kierrättämistä, tavaroiden ja vaatteiden korjausta, autojen ja työkalujen vuokrausta.

Siinä missä arjessakin, myös yrityksissä tarvitaan uudenlaista ajattelua. Delete on tarttunut kiinni kiertotalouteen esimerkiksi Waste-kaupan kautta. (https://waste.fi/) Purkutyömailta on pelastettu myytäväksi kelpaavia tuotteita ja laitettu myyntiin kunnostuksen jälkeen. Toinen kiinnostava hanke on mineraalivillan muuttaminen jätteestä uusiomateriaaliksi. Mineraalivillaa kerätään tällä hetkellä kaatopaikalle ja Wool2Loop-kiertotaloushankkeessa pyrkimyksenä olisi valmistaa siitä sementtiä korvaavaa raaka-ainetta. Näin vähennetään kyseisen materiaalin loppusijoitusta kaatopaikalle ja vähennetään uuden materiaalin valmistusta korvaamalla osa siitä mineraalivillalla. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan.

Kiertotaloushankkeita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Kiertotalous tarjoaa siis monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, kun niihin vain osataan ja uskalletaan tarttua. Tässä on apuna vaikkapa http://www.kasvuakiertotaloudesta.fi/ -sivusto, joka auttaa yrityksiä hahmottamaan mahdollisuuksia kiertotalouden parissa. Jätealalla työskenteleviä taas kiinnostaa https://www.materiaalitori.fi/i, joka on jätteiden ja sivuvirtojen tuottajien ja hyödyntäjien kohtaamispaikka.

Circwaste-hankkeen parissa on taas käynnissä noin 20 eri kiertotaloushanketta ympäri Suomen. TRANSCIRC-hanke puolestaan tutkii kiertotalouden toteutuksen haasteita ja ongelmia, sekä pyrkii etsimään niihin ratkaisuja. Suomen Ympäristökeskuksen, Oulun yliopiston ja THL:n hanke kestää vuoteen 2021 asti. Paljon siis tapahtuu, vaikka kaikki ei heti tavalliselle kansalaiselle näykään. Yritysten toimintaa kiertotalouden pariin ohjaa asiakkaiden kysyntä, kiinnostus asiaa kohtaan yrityksen sisällä ja myös lainsäädäntö.

Kysymys kuuluukin, haluatko olla kiertotalouden edelläkävijä vai liittyä mukaan vasta jälkijunassa? Suunta on joka tapauksessa uutta, kierrättävää taloutta kohti.

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, vastuullisen matkailun ammattilainen ja kirjoittaja. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com

Lue lisää aiheesta:

Kiertotalous


https://www.ellenmacarthurfoundation.org/circular-economy/what-is-the-circular-economy
https://materialeconomics.com/publications/overview

Jätä kommenttisi:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *