Mitä on hyvä palveluliiketoiminta? Työ- ja ympäristöturvallisuus

Turvallisuusperiaatteemme alkaa näin: ”Meillä ei tapahdu tapaturmia, jos se on minusta kiinni”. Kirjattu periaate ei sinänsä muuta työturvallisuutta suuntaan tai toiseen. Oleellista on, miten periaatetta eletään arjessa todeksi. Turvallisuustyö on arvokasta ponnistelua yhdessä asiakkaiden ja toisten palvelutuottajien kanssa. Päämääränä on nolla tapaturmaa ja ympäristöpoikkeamaa. Tässä onnistuminen ja jatkuva parantaminen on oleellinen osa hyvää palveluliiketoimintaa.

Työturvallisuutta mitataan yleisesti kokonaistapaturma- ja poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuudella miljoonaa työtuntia kohden. Lisäksi seurataan ympäristöpoikkeamien esiintymistaajuutta. Valveutuneet asiakkaat vaativat jatkuvaa kehitystä työ- ja ympäristöturvallisuudessa palvelutuottajiltaan sekä luonnollisesti myös itseltään. Erilaisten palvelualojen työn vaarallisuudessa ja ympäristöturvallisuuden riskeissä on suuria eroja. Kaikilla aloilla pätee kuitenkin pitkän aikavälin nollatavoite. Tosiasia on, että myös saman alan palvelutuottajien kyvykkyydet toimia turvallisesti eroavat toisistaan.

Ilman onnistunutta turvallisuustyötä on mahdotonta tuottaa laadukasta ja kokonaistehokasta palvelua. Erityisesti ennakoiva turvallisuustyö ja asenne kentällä ratkaisevat. Ennakoiva turvallisuustyö ei perustu ainoastaan säädösten ja asiakkaiden vähimmäisvaatimusten täyttämiseen. Hyvän palvelutuottajan turvallisuuskulttuuri sisältää esimerkiksi turvallisuusaloitteiden ja -havaintojen perusteella toiminnan kehittämistä, turvallisuuspalkitsemista, jatkuvaa turvallisuuskoulutusta, osaavia hse-asiantuntijoita ja sitä, että pysähdytään ja mietitään mahdolliset riskit ennen kuin ryhdytään työhön. Hyvä turvallisuuskulttuuri tarttuu kaikkiin työntekijöihin ja on parhaimmillaan osa jokapäiväistä tapaa toimia niin sisäisesti kuin yhdessä asiakkaan ja muiden palvelutuottajien kanssa yhteisellä työpaikalla. Suuri määrä pieniä oikeansuuntaisia askeleita – tai niiden puuttuminen – muovaavat jokaisen palvelutuottajan turvallisuuskulttuuria konkretiaksi.

Olemme Deletellä panostaneet määrätietoisesti työ- ja ympäristöturvallisuuden kehittämiseen. Tämä näkyy myös tapaturmataajuuksiemme pitkän aikavälin laskevana trendinä ja täyttyneenä ympäristöpoikkeamien nollatavoitteena. Toimitamme palveluitamme selvästi keskimääräistä haastavammissa työolosuhteissa ja työsuorituksien riskien minimointi on erittäin vaativaa. Juuri siksi työ- ja ympäristöturvallisuuden kehittäminen on Deletellä keskiössä. Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuutemme vuoden 2022 lopussa oli tasolla 8.9 ja kokonaistapaturmataajuutemme tasolla 13.4. Vertailun vuoksi Deleteen hyvin verrannollisen rakennustoimialan kokonaistapaturmataajuus oli keskimäärin 20,1 vuosina 2018–2020 Tilastokeskuksen viimeisimmän raportin mukaan.

Kokemuksemme mukaan työ- ja ympäristöturvallisuutemme erottuvat positiivisesti toimialallamme, ja asiakkaamme ovat tunnistaneet ne kilpailueduksi Deletelle. Edelleen meillä on paljon parannettavaa, sillä jokainen turvallisuuspoikkeama on estettävissä. Olemme onnistuneet kehittämään turvallisuuskulttuuriamme merkittävästi ja siinä suurena apuna on ollut valveutuneiden asiakkaidemme kanssa tehty turvallisuusyhteistyö. Olemme tyytyväisiä turvallisuuskehityksemme suuntaan ja jatkamme sen määrätietoista kehittämistä. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi tiukentuneina työturvallisuustavoitteina, jotka on jo asetettu neljälle seuraavalle vuodelle. Tavoitteemme on, että vuonna 2026 kokonaistapaturmataajuutemme on alle 10.

Kirjoita kommenttisi tähän:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *