Biovoimalaitosten tuhkassa piilee paljon muun muassa raskasmetalleja, joille kattiloiden huoltoa tekevät ja tuhkaa poistavat työntekijät voivat altistua. Hyvä suojautuminen vähentää merkittävästi altistumisriskiä.

Työterveyslaitoksen erikoistyöhygieenikko, filosofian tohtori Mika Jumpponen tutki tohtorinväitöskirjassaan voimalaitosten kattiloita huoltavien ja niiden tuhkaa poistavien työntekijöiden altistumista vaarallisille aineille.

Jumpponen osoitti ilman pölypitoisuuden olevan moninkertainen kattiloiden huollon ja tuhkan poiston aikana verrattuna pölyn haitalliseksi tunnettuun pitoisuuteen. Työntekijät voivat altistua myös raskasmetalleille.

Monia mahdollisuuksia altistua

Biopolttolaitosten kattiloiden tuhkan puhdistajien ja kattiloiden korjaajien työskentelyolosuhteet ovat fyysisesti ja henkisesti vaativia.

Tuhkan puhdistajat menevät biopolttolaitoksen kattiloiden sisälle noin kahden vuorokauden kuluttua kattilan sammuttamisesta. Heidän tehtävänsä on puhdistaa kattilaan jäänyt tuhka esimerkiksi imuroimalla, piikkaamalla tai lapioimalla se pois, jotta kattilan korjaajat pääsevät käsiksi kattilan sisäpintoihin.

Korjaustöiden alkaessa kattilan pintoja voi peittää tuhka, jolloin korjaajat mahdollisesti altistuvat tuhkapölylle ja sen epäpuhtauksille.

Tuhkapölyn lisäksi kattilarakenteissa saattaa olla polttavaa tuhkaa tai kytevää polttoainetta. Tällöin työntekijöitä vaanii häkä eli hiilimonoksidi.

Suojaus ja asenteet kuntoon

Jumpponen huomasi kattiloiden puhdistusta ja huoltoa tekevien ammattilaisten suojauskäytäntöjen vaihtelevan.

Väitöskirjaansa Jumpponen laati suosituksen hyvästä suojauksesta. Hän korostaa suojautuminen koostuvan monesta osasta – ja oikeasta asenteesta niiden taustalla.

– Työntekijöiden tulisi käyttää erityisesti kattiloiden sisällä tehtävissä työvaiheissa pitkiä nahkakäsineitä, hupullisia työvaatteita, kaasunaamareita ja puhaltimella varustettuja hengityksensuojaimia.

– Jotta altistuminen voimalaitostuhkassa oleville raskasmetalleille voitaisiin minimoida, hengityksensuojaimissa tulee olla happamille ja emäksisille kaasuille sekä höyryille ja pölyille tarkoitetut suodattimet (A2B2E2K2-P), Jumpponen muistuttaa.

Koska paraskaan hengityssuojain ei poista häkää, kattilan sisällä tehtävissä työvaiheissa työntekijöiden kannattaisi kantaa mukanaan myös henkilökohtaisia häkämittareita.

Varustautuminen asiakkaiden ja oman asiantuntemuksen mukaan

Kun Deleten työntekijät tulevat puhdistamaan biovoimalaitoksen kattilaa, suojautumisen speksit ovat yleensä selvät. Muussa tapauksessa he varautuvat kaikkeen mahdolliseen. Parhaimmillaan asiakas tietää täsmällisesti olosuhteet, kattilassa poltetut ainekset ja niiden aiheuttamat altisteet. Tällöin asiakas myös pitkälti määrittelee, millaista suojautumista ja toimintatapaa kyseinen kohde vaatii.

Mikäli asiakas ei tiedä kaikkea kattilassa poltettua ainesta, Delete varautuu työntekijöidensä suojautumisessa kaikkeen mahdolliseen – kuten liuottimiin, höyryihin ja pölyyn. Raskaimman päälle varustautuminen toki tekee muutenkin kovasta työstä vielä vaativamman.

Ennen kattiloihin, säiliöihin ja muihin suljettuihin tiloihin menoa varmistetaan myös hapen riittävyys. Lisäksi Deleten työntekijät ottavat mukaansa monikaasumittarit, jotka paljastavat mahdollisen häkävaaran.

Kokeneet ammattilaiset asialla

Biovoimalaitosten kattiloita pääsevät Deletessä puhdistamaan vain kokeneet työntekijät, jotka ovat aiemmin tehneet muita pesu- ja puhdistustöitä. He tuntevat suojamääräykset ja noudattavat niitä.

Kun puhdistettavien kattiloiden kirjo jatkossa laajenee, myös puhdistustyön tekemisen tapa kehittyy. Pesurobotit ja muut työtavat, joissa ihmisten ei enää tarvitse mennä kattiloiden sisälle, yleistyvät varmasti tulevaisuudessa.

Teksti: Vesa Ville Mattila

Lyhennelmä jutusta, joka julkaistiin Energiauutiset 1/2018 -lehdessä.