GBC:n Kiertotalousvalmennus pohtii keinoja purkamisen kiertotalouteen

Eilen 4.3.2020 starttasi Green Building Council (GBC) Finlandin Kiertotalousvalmennus, jonka tavoitteena on kiertotalouden edistäminen kiinteistö- ja rakennusalalla. Hankkeessa myös tutustutetaan toisiinsa kiertotalousratkaisujen etsijöitä ja tekijöitä. Kiertotalousvalmennus on jatkoa vuosina 2018-2019 toteutetulle Kiertotaloussprintille, johon myös sain osallistua.

Hankeen esitteli Nani Pajunen Sitrasta ja sen kolme kohdeprojektia, jotka keskittyvät työympäristökehittämiseen, purkamiseen ja kaavoittamiseen, esiteltiin pilottikohteiden vetäjien toimesta. Sain kutsun mukaan valmennukseen ja kommenttipuheenvuoroon purkamisen pilottiin liittyen.

Purkamisen ja sen kiertotalouden edistämisen pilottikohteena on SATOn Oulunkylässä Maaherrantiellä sijaitseva kohde. Kirsi Ojala SATOlta esitteli pilottikohteen ja kysyi esityksensä otsikossa: ”Purkamisen kiertotalous – onko olemassa mahdollisuuksia uusiokäytölle”. Vastaus on ehdoton kyllä! Mahdollisuuksia riittää, kun tartutaan työhön ja toimitaan yhdessä. Kirsi ansiokkaasti nosti puheenvuorossaan esille myös SATOn tahtotilan rakennuttamisen käytäntöjen muutokseen ja kehitykseen – niitä vaaditaan meiltä kaikilta toimijoilta matkalla kohti toimivampaa kiertotaloutta rakentamisessa.

SATO on määritellyt valmennuksen pilottikohteelle hyvät tavoitteet. Nostin niistä muutaman erityisesti esille kommenttipuheenvuorossani. Esimerkiksi tavoitteisiin purkujätteen hyödynnettävyysasteen parantamisesta ja logistiikan optimoinnista on jo nyt olemassa ratkaisuja, mutta välttämättä kaikkea ei aina voida toteuttaa, koska purku-urakoitsija yleisesti liittyy projektiin mukaan melko myöhäisessä vaiheessa, jolloin vaikuttamisen mahdollisuus on pienempi. Paljon keskusteltiinkin siitä, pitäisikö purkaja ottaa projekteihin mukaan jo todella paljon aikaisemmassa vaiheessa kuin nykyään on tapana, jotta kiertotalous toteutuisi paremmin.

SATO tavoittelee valmennuksessa myös Ympäristöministeriön purkukartoitusohjeen käyttöönottoa ja purkamisen laskentamallin käyttöönottoa osana rakentamisen hiilijalanjälkilaskentaa ja tavoittelee näin purkamisen hiilijalanjäljen pienentämistä. Deleten purkutyön hiilijalanjälkilaskenta vastaa hyvin tähän tavoitteeseen. Voisikin todeta, että purkaminen on oikeastaan mieluumminkin materiaalikaivos. Syntyviä materiaaleja vain tulee käyttää ja käsitellä asianmukaisesti ja taiten.

Aiheesta bloggasi Deleten viestintäpäällikkö Tanja Kakko.

Kirjoita kommenttisi tähän:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *