Hyvästi, Koverhar

Reilussa kahdessa vuodessa kokonainen terästehdas kaikkine rakennuksineen on hävinnyt maisemasta. Tuhansia tonneja terästehtaan laitteita ja romumetallia on laivattu Koverharista maailmalle ja kierrätetty kaikki, mikä kierrätettävissä oli.

Deleten Koverhar 2015–2017 -projekti saa päätöksensä juhannusviikolla.

Koverhar 2014-2017: video vuosien varrelta

Kun viimeinenkin työntekijä jättää entisen terästehtaan ympäristön taakseen, on ensimmäisestä purkutoimenpiteestä kulunut reilut kaksi vuotta. Tässä ajassa terästehtaan konkurssin jäljiltä ruostumaan jääneet, autiot tehdasrakennukset ja laitteet ovat kadonneet kokonaan, ja tilalla on enää tasainen kenttä.

Osa Koverharista jatkaa kuitenkin toimintaansa – ainakin välillisesti.

– Mahdollisimman monille ehjille koneille tai niiden osille etsittiin uutta käyttöä. Useat suuret koneet saivat uuden kodin Suomesta, Väli-Amerikasta, Keski-Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta terästehtailta tai muilta tuotantolaitoksilta, toimialapäällikkö Nikolas Ruotsalainen Deleten purkupalveluista kertoo.

Nikolas Ruotsalainen Koverharissa talvella 2016. Maisema taustalla ei ole enää entisensä.

Ainutlaatuinen projekti

Kyseessä on ollut mittava urakka, jollaista ei usein pääse todistamaan: Delete osti kokonaisen terästehtaan purkaakseen sen maan tasalle.

Alueen lähes 50 rakennuksesta reilut 30 purettiin sopimuksen mukaisesti kivijalkaan asti, ja valtaosa materiaaleista saatiin kierrätetyksi.

– Kokonaisen terästehtaan ostaminen purettavaksi on Suomen – ja todennäköisesti koko maailman – mittakaavassa ainutlaatuinen hanke, toteaa purkupalveluiden toimialapäällikkö Raimo Lehtimaa.

Suuri osa materiaaleista saatiin myytyä uusiokäyttöön. Tämä vaati oikeiden ostajien löytämistä, teräsalan tuntemusta, kykyä tehdä kauppaa ja tuntea erilaisia kulttuureja.

Sitä mukaa, kun kauppoja saatiin lyötyä lukkoon, kierrätettäviä laitteita kuljetettiin konteissa, rorolla ja bulkkina Koverharin ja Hangon satamista kohti määränpäitään eri puolille maailmaa.

Toimivien ja ehjien laitteiden tai niiden osien lisäksi kierrätykseen lajiteltiin raakarautaa ja monenlaista terästä. Osa oli purettujen rakennusten rakenteita, osa kuonakentältä seulottua teräsjäämää.

– Ostajat valmistavat näistä uutta terästä jatkossa, Lehtimaa kertoo.

Erilaisten teräs- ja metalliosien ja valtavien laitteiden lisäksi myytiin kaikki muu tehtaan irtaimisto. Marraskuussa 2016 pidettiin huutokauppa ja kirpputori, jossa myytiin muun muassa tehdasalueen ruokalan ja terveysaseman tavaroita.

– Silloin kauppa kävi ja porukka osti kaikkea junan veturista jakkaroihin ja teollisuusporakoneista kahvikuppeihin, Lehtimaa naurahtaa.

Raimo Lehtimaa

Toimialapäällikkö

raimo.lehtimaa@www.delete.fi/deletelehti

+358 40 842 4055

Koverharin huutokauppa 29.11.2015 keräsi paikalle päivän aikana 1500 kiinnostunutta.

Huutokauppakeisari Aki Palsanmäki Koverharin huutokaupassa.

Turvallista purkua

Tärkeä osa terästehtaan purkua oli huomioida huolellisesti sekä ympäristö- että turvallisuusnäkökohdat. Tämä vaati ennakointia ja perinpohjaista suunnittelua. Nikolas Ruotsalainen uskoo, ettei moni alan toimija olisi työhön kyennyt:

– Delete on Suomen ainoa yritys, joka pystyy tekemään tällaisen vaativan purun ympäristöystävällisesti.

Haitta-aineiden, kuten asbestin ja erilaisten kemikaalien poistaminen tehtiin tarkkojen suunnitelmien mukaisesti.

– Haitta-ainepurkua tehtiin pitkin matkaa eri paikoissa tehdasaluetta. Ensin haitalliset materiaalit koottiin suojaan ja kuljetettiin sitten isompina lasteina asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin, Lehtimaa kertaa.

Koverharin masuunin kaato

Rakenteita purettiin ja materiaaleja lajiteltiin pitkäpuomikoneilla, erikokoisilla kaivinkoneilla, polttoleikkureilla sekä lajittelukourilla ja -magneeteilla. Tehtaan piippu ja masuunin perustus saatiin rikottua räjäyttämällä.

Kun käynnissä on yhtäaikaisesti monenlaista työvaihetta ja -tehtävää, on turvallisuus yksi projektin oleellisimmista osa-alueista.

– Aliurakoitsijat perehdytettiin työturvallisuuteen tiukasti. Yhtenä apuna käytimme juuri tähän hankkeeseen räätälöityä virtuaaliperehdytystä ennen työmaan aloitusta, Ruotsalainen sanoo.

Paneutumisesta työturvallisuuteen kertoo sekin, että reilun kahden vuoden aikana ei kirjattu yhtään työtapaturmaa.