

Havainnekuva tulevaisuuden Hiedanrannasta, kuva: Tampereen kaupunki / Arkkitehtitoimisto NOAN, Jolma Arkkitehdit, Mandaworks, Schauman & Nordgren Architects, Tupa architecture.
Tampereen Hiedanrantaan, tulevaisuuden kiertotalouskaupunginosaan, rakennetaan kasvihuoneita ikkunaremonttityömaalta talteen otetuista ikkunoista. Entisen teollisuusalueen tilalle Hiedanrantaan on noussut niin sanottu kaupunkilaboratorio, jossa pilotoidaan erilaisia kaupunkisuunnittelun hankkeita.
Yksi näistä on sosiaaliseen arkkitehtuuriin keskittyvä ARC – Active Refugees in the Community -hanke. Sen ajatuksena on, että osallistava suunnittelu ja ulkona yhdessä viljeleminen luovat kestävää yhteisöllistä kulttuuria suomenkielisten ja ei-suomenkielisten ihmisten välillä.
Valaistuja kasvihuoneita Hiedanrantaan valmistuu kymmenkunta, ja niiden suunnittelusta vastaa Taina Laaksonen muotoiluyhdistys Moduksesta. Rakennustyöstä huolehtii Rakennuskulttuurikeskus Piiru, ja viljelyasioissa neuvovat Pirkanmaan Martat.
”Kaksivuotisen projektin tavoitteena on rakentaa valaistu arkkitehtoninen kokonaisuus ja viihtyisä kaupunkiviljelyalue, jossa paikalliset asukkaat voivat viljellä ja viettää aikaa”, Laaksonen kuvailee.
Kun idea valaistuista Valokoru-nimisistä kasvihuoneista alkoi muotoutua, Laaksonen ryhtyi etsimään kierrätysmateriaaleja, jotka sopisivat rakennusmateriaaleiksi.
Purkutavarana löytyi pleksistä valmistettuja kattoja, jotka ovat peräisin Tampereen kaupungin vanhoista kasvihuoneista. Lasisia seiniä varten tarvittiin 80 ikkunaa. Ne Delete toimitti projektin käyttöön Karelia-Ikkuna Pirkanmaan työmaalta, jossa vanhat ikkunat vaihdetaan uusiin. Näin remontissa ylimääräiseksi jäävät vanhat ikkunat saadaan hyödynnettyä.
”Tässä hankkeessa suunnittelun lähtökohtana ovat olleet niin sanotusti satunnaiset materiaalit, jotka määrittävät kasvihuoneen muodon. Kun materiaalit olivat vihdoin tiedossa, kasvihuoneet muotoutuivat kahdeksankulmaisiksi”, Laaksonen tarkentaa.
Materiaali käyttöön
Delete pyrkii luomaan verkostoja ja innovaatioita, joiden avulla löydetään uusia ratkaisuja rakennusmateriaalin aiempaa tehokkaammalle hyödyntämiselle.
”Innovaatiot kirittävät kiertotalouden edistymistä ja materiaalien pysymistä kierrossa mahdollisimman pitkän elinkaaren. Tähän tarvitaan erilaisia toimijoita: mahdollistajia, innovaattoreita ja toteuttajia”, luettelee viestintäpäällikkö Tanja Vepsäläinen Deleteltä.
Materiaaleja pitää saada entistä tehokkaammin käyttöön sellaisenaan.
”Hiedanrannan esimerkki remontissa syntyvien ikkunoiden käytöstä kasvihuoneiden rakennusmateriaalina on tästä erinomainen osoitus.”


Deletellä on Tampereen Ruskossa oma kierrätysasema. Siellä vastaanotetaan ja käsitellään vuosittain 840 000 tonnia erilaisia materiaaleja. Osa vastaan otettavista jätejakeista lähtee kiertoon sellaisenaan, osa vaatii jatkojalostusta ja osa päätyy energiahyödynnettäväksi.
“Materiaalia on, mutta sen uusiokäyttöön, kierrättämiseen ja jatkojalostukseen kaivataan kaiken aikaa lisää uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita. Osa ideoista saa alkunsa verkottumisen kautta, kuten tässä Valokoru-kasvihuoneprojektissa. Osa ideoista sen sijaan syntyy Deletessä, kuten Deleten oma, pääkaupunkiseudulla ja verkossa toimiva Waste Shop (www.waste.fi). Se valmistaa ja myy purkukohteista saaduista materiaaleista valmistettuja tuotteita kunnostettuina ja uudelleen muotoiltuina”, Vepsäläinen jatkaa.
Jatkojalostukseen päätyy myös rakennus- ja purkujätteestä eroteltava kiviaines ja metallit. Niistäkin tehdään uusia tuotteita uuteen käyttötarkoitukseen.
”Esimerkiksi betonista valmistetaan DeleKiveä, jota käytetään infrarakentamisessa. Pahvi ja muovi käyvät uusien tuotteiden raaka-aineeksi ja erilaiset metallit on kierrätetty jo pitkään”, asiakkuuspäällikkö Katja Vaulio Deletestä luettelee.
”Muun muassa rakennus- ja purkujätteestä, erikoiskäsiteltävästä jätteestä, kaupan ja teollisuuden jätteestä sekä talkoojätteestä valmistettavasta REF-kierrätyspolttoaineesta on jo ylitarjontaa Suomessa. Sen määrää pitäisi saada vähennettyä, eli nyt on tarvetta lajitella ja saada materiaalia kiertoon entistä paremmin”, Katja Vaulio muistuttaa.
On myös jätejakeita, kuten kumi ja pvc-putket, joiden uudelleen hyödyntäminen kaipaisi tarmokasta innovointia.
”Niille on vaikea löytää vastaanottopaikkaa, eikä niitä voi viedä kaatopaikalle, paitsi poikkeusluvilla. Ne eivät myöskään aina kelpaa polttoon.”
Vaulio uskoo, että ratkaisu löytyy asennemuutoksesta. Jotta kierrätysinnovaatiot saisivat lisää pontta kehittyäkseen, tarvitaan myös tavallisten kuluttajien kiinnostusta kierrätykseen.
”Kiertotalous tuntuu tavalliselle ihmiselle olevan vielä melko vieras käsite, vaikka siitä puhutaan paljon. Monia kulutustavaroita, kuten vaikka luistimia, kannattaisi hankkia kierrätettyinä, eikä ostaa aina uusia.”
Kokeileva kaupunginosa
- Hiedanrannan kaupunginosa sijaitsee Näsijärven rannalla, 4 kilometrin päässä Tampereen keskustasta.
- Alue toimii nyt kaupunkilaboratoriona, eli alustana uusille teknologioille ja menetelmille.
- Hiedanrantaan halutaan mukaan yrityksiä, jotka keskittyvät digitaalisuuteen, kestävyyteen, kiertotalouteen, energiaan tai ravinnon tuotantoon.
- Tällä hetkellä käynnissä on 20 erilaista kehityshanketta.
Lisää tietoa Hiedanrannasta: valiaikainenhiedanranta.fi

Tutustu myös verkkosivustoomme www.delete.fi
