– Tämä on sekä Deletelle että koko Suomessa ensimmäinen kokonaisen tuulivoimapuiston purkutyö ja olemme projektista erittäin innostuneita. Työskentelyä ohjaa työturvallisuus. Projekti opettaa meille paljon, sillä joudumme punnitsemaan työmenetelmiä eri tavalla, kun työskennellään korkealla, yli 30 metriin nousevien tuulivoimaloiden kimpussa ja tehdään paljon nosturityöskentelyä, kertoo projektista vastaava Janne Salonen Deletestä.
– Tuulivoimapuiston myllyt ovat tuottaneet käyttöaikanaan lähes 25 gigawattituntia sähköä. Puisto koostui neljästä 200 kW:n yksiköstä, jotka tämän hetken moderneihin tuulivoimaloihin verrattuina olivat siis varsin pieniä teholtaan ja fyysiseltä kooltaan. Käyttöikä tuulivoimaloilla on arvioitu noin 20-25 vuoteen. Vuosien varrella korjauksia on tehty ja osia vaihdettu. Nyt korjaaminen ei enää kannata, joten on päädytty purkamiseen, kertoo Jyrki Rajala VS Tuulivoima Oy:stä, joka omistaa tuulipuiston.
Suuri osa kierrätykseen
Purettavasta voimalasta syntyvistä materiaaleista suuri osa on metalleja, pääasiassa rautaa. Materiaalista kierrätykseen päätyy noin 85 %. Kierrätettävä materiaali on suurimmaksi osaksi metalleja, jotka menevät uusien tuotteiden raaka-aineeksi teollisuuteen. Mukana kierrätettävissä materiaaleissa on lisäksi sähkömoottoreita, sähkökaapelia, vaihteistoja ja vaihteistoöljyjä. Itse vaihteistot jätettiin ehjäksi purkuvaiheessa, jotta helpotettiin niiden sisällä olevien vaihteistoöljyjen kierrättämistä. Kokonaisina vaihteistot on helppo toimittaa öljyineen kierrätykseen, jolloin öljy erotellaan metallista vastaanottopaikassa omaksi kierrätettäväksi materiaalikseen.
Myös lopusta 15 prosentista pystytään käyttämään osa hyödynnettäväksi energiana.
– Nykyään purkutyössä syntyvistä materiaaleista suurin osa on kierrätyskelpoista. Oikeastaan vain asbestia ei voida kierrättää – se päätyy kaatopaikalle. Tämän tuulivoimalan purkutyössä materiaaleista lasikuitu on haastavin kierrätyksen näkökulmasta. Sitäkin pystytään kuitenkin hyödyntämään joiltakin osin energiahyödyntämiseen. Tässä kohteessa haitta-aineita kuten asbestia ei ollut lainkaan, Salonen pohtii materiaaleja.
Turvallisuus tärkeintä
Korsnäsin tuulivoimalan purku-urakassa haasteita lisää korkeus, joka vaatii paljon nosturityöskentelyä. Urakasta haastavan tekee myös muun muassa muuttuva tuuli.
– Purkutyössä turvallisuus on kaikessa työskentelyssä tärkein kriteeri ja oltava kunnossa joka hetki. Näin olleen välillä tuuli voi vaikuttaa siihen, miten päästään työtä tekemään. Tällä kerralla tuulen takia urakan aloitusta jouduttiin siirtämään sovitusta aamusta myöhemmäksi päivään, kun odotettiin tuuliolosuhteiden laantumista.
– Myös polttoleikkaaminen korkealla on haasteellista ei vain tuulen ja nosturityöskentelyn takia, vaan myös tulipaloriski on otettava tarkasti huomioon. Paloriskiä aiheuttavat esimerkiksi rasvaiset osat ja jo mainitut vaihteistoöljyt, joiden kohdalla voi olla joskus vuotokohtia, summa Salonen riskienhallintaa.
Purkamista yläilmoissa
Tuulipuisto on purkumenetelmältään poikkeuksellinen verrattuna vaikkapa talon purkuun. Purkutyö tapahtuu pääsääntöisesti yläilmoissa polttoleikkaamalla voimalan osat pienemmiksi kappaleiksi.
– Ensin jokaisen tuulivoimalan yläosasta leikattiin irti roottori ja se tuotiin nosturilla alas. Maan kamaralla roottorista irrotettiin lavat polttoleikkaamalla. Tämän jälkeen vuorossa oli konehuone, joka irrotettiin tornista yläilmoissa. Pystyssä oli lopulta vain voimalan pitkä varsi eli torni. Sen yläpäähän tehtiin reiät nosturin kiinnikkeitä varten, jonka jälkeen torni leikattiin juurestaan poikki. Näin noin 30-metrinen kappale saatiin tuotua hallitusti maahan nosturin avulla, kertoo Salonen työtavasta.
Maassa torni pilkottiin viideksi noin kuuden metrin palaseksi ja nämä vielä halkaistaan, jonka jälkeen leikatut osat ovat valmiita kuorma-auton kyytiin ja matkalle kierrätykseen, päättää Salonen.
