Digitalisaation loistava tulevaisuus

Digitaalisessa uutisvirrassani kohkataan nyt digitalisaatiosta, robotisaatiosta ja näiden vaikutuksesta Suomelle. Mahdollisuudet näyttävät mahtavilta. Samalla päättäjien, kansaa unohtamatta, pitäisi herätä tajuamaan, että työpaikat vievät jatkossa kone ja koodi, ei halpatyövoima pallon toisella puolella. Voimme kansakuntana olla edelläkävijöitä ja hyötyä mahdollisuudesta. Tai voimme vastustaa muutosta katkerasti eläkkeelle asti. Mutta kuka silloin maksaa eläkkeet?

Hype nousee nopeasti muutoksen edessä. Sitten se hiljenee. Mutta muutos ei hypen myötä pysähdy, päinvastoin. Yleensä todellisuus saavuttaa hypen ennusteet.

Digitalisaatio on jatkumo atk:sta ja it:stä. Pilvipalveluiden myötä teknologiasta on tullut helppoa ja kehittäminen on siirtymässä it:n asiantuntijoilta liiketoiminnalle. Uutta liiketoimintaa kehitetään kokeilemalla, ottamalla käyttöön, laajentamalla ja yhdistämällä muihin palveluihin. Tähän ei enää tarvita nörttejä eikä budjetteja. Luottokortti riittää. Asiakas hyötyy, sillä liiketoiminta sentään usein ymmärtää asiakasta.

Pilvipalveluista on otettu ideoita, jotka kiihdyttävät kehitystä entisestään. Kun jokin asia ostetaan palveluna, se tulee kuin vesi hanasta, helposti ja ilman omaa vesilaitosta. Samalla tuote tai palvelu saadaan usein yksinkertaistettua niin, että ainakin rutiinien osalta voidaan siirtyä itsepalveluun.

Menestyksen kannalta keskeisiä ovat olleet myös julkiset rajapinnat, joita kutsutaan lyhenteellä API. Kun kuka tahansa koodaustaitoinen voi liittyä järjestelmään muutamassa tunnissa, alkaa syntyä valmiita liittymiä. Tieto kulkee digitaalisesti yhä pidempiä polkuja. Päätöksentekoa voidaan automatisoida. Kun mukaan liitetään fyysinen maailma koneineen ja laitteineen, siirrytään robotiikan puolelle.

Sanotaan, että verkoston arvo kasvaa siihen osallistuvien määrän mukana toiseen potenssiin. Tästä digitalisaatiossa on kyse. Liitettävyys helpottuu, mikä kasvattaa järjestelmäverkostoa. Puhutaan API-taloudesta eli ajasta, jolloin organisaatioilla, järjestelmillä, laitteilla ja kohta varmaan ihmiselläkin on julkisia API-rajapintoja, joiden päälle voidaan helposti rakentaa prosesseja. Minkälaisia? Sellaisia kuin sinä keksit!

Asiakaskokemuksen kannalta tämä tarkoittaa rutiinien automatisoitumista, läpinäkyvyyttä ja hallittavuutta. Tiedon saa heti ja toimenpiteen tehtyä itse: mobiilisti, netissä ja kohta myös omasta tutusta toimintaa ohjaavasta järjestelmästä.

Tällöin hankkeen tehtävät voivat pilkkoutua suoraan kumppaneille arvioitavaksi ja lopulta tehtäväksi. Status, kustannukset ja muut tiedot päivittyvät työn edetessä. Koko hanke on aina ajan tasalla. Rutiinit hoidetaan itsepalveluna tai automaattisesti. Samalla voidaan panostaa loistavaan palveluun. Näin on käynyt edelläkävijätoimialoilla. Delete-napin kanssa on tosin jatkossa oltava entistä tarkempi. Tietueen sijaan voi vahingossa poistaa jotain paljon konkreettisempaa.

Antti Pietilä

Kirjoittaja on pilvipalveluyrittäjä Loyalistic Oy:ssä ja softatoimialan pitkäaikainen kehittäjä Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksessa.

Lue Antti Pietilän blogia.