Kiertotalous

Julkaistu 2017-12-07

Metsä Groupin biotuotetehdas on kestävän biotalouden edelläkävijä

Purkukuvat: Delete
Muut kuvat: Metsä Group

Äänekoskella 15.8.2017 käynnistetty Metsä Groupin biotuotetehdas on kestävän biotalouden edelläkävijä. Biotuotetehdasta alettiin rakentaa vuoden 2015 toukokuussa ja virallisia vihkiäisiä juhlittiin 18.10.2017. Kun biotuotetehdas saavuttaa nimellistuotantonsa noin vuoden kuluttua käynnistämisestä, tulee Metsä Groupista maailman suurin markkinahavusellun tuottaja.

Biotuotetehdas korvasi vuodesta 1985 toiminnassa olleen sellutehtaan, joka alkoi olla käyttöikänsä päässä. Vanhaa sellutehdasta puretaan parhaillaan ja siitä syntyvät materiaalit uudelleen käytetään, kierrätetään ja hyödynnetään niin tehokkaasti kuin mahdollista.

Ainutlaatuinen biotalouden ekosysteemi

Biotuotetehtaan ytimenä on tehokas sellutehdas, ja tehtaan ympärillä oleva, erilaisia biotuotteita valmistava yritysverkosto laajenee entisestään. Biotuotetehdas ja sen ympärillä olevat kumppaniyritykset hyödyntävät puuraaka-aineen ja tuotannon sivuvirrat 100-prosenttisesti. Biotuotetehtaan muodostama ekosysteemi on ainutlaatuinen maailmassa. Sellun lisäksi biotuotetehtaalla valmistetaan myös muita biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä ja bioenergiaa. Täysin uusia biotuotteita ovat tuotekaasu, rikkihappo ja biokaasu.

Biotuotetehdas on energia-, materiaali- ja ympäristötehokkuudeltaan maailman huippua.

– Tehtaaseen on tuotu monia uusia ratkaisuja, kuten tehtaan hajukaasuista rikkihappoa valmistava rikkihappolaitos ja kuorenkaasutin, jolla korvataan osa tehtaan käyttämästä energiasta. Tutkimme kaiken aikaa mahdollisuuksia uusille biotuotteille, esimerkiksi tekstiilikuidut voivat olla yksi mahdollinen biotuote tulevaisuudessa, kertoo tehtaanjohtaja Camilla Wikström biotuotteista.

Tehtaanjohtaja Camilla Wikström (kuva: Metsä Group)

Biotuotetehtaan ydinalue (kuva: Metsä Group)

Ympäristötehokkuus oli jo tehtaan suunnitteluvaiheessa ja laitevalinnoissa yksi keskeisistä kriteereistä. Tehdas toimii samojen lupaehtojen puitteissa kuin vanha sellutehdas, vaikka tuotanto liki kolminkertaistuu. Lisäksi se tulee alittamaan aiemmalle sellutehtaalle vuonna 2006 myönnetyn ympäristöluvan päästörajat. Ympäristötehokkuutta kuvaa erityisesti se, että tehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita.

– Tuotantomme tulee nousemaan 1,3 miljoonaan tonniin vanhan sellutehtaan noin 0,5 miljoonasta tonnista samojen lupaehtojen puitteissa. Ympäristösuorituskykymme on näin ollen maailman luokan kärjessä, kertoo Wikström.

– Tehtaan käynnistys meni suunnitelmien mukaan ja tuotanto on tällä hetkellä hieman tavoitekäyrän yläpuolella. Nimellistuotantoon siirrytään vuoden 2018 kesällä ja kun saavutamme nimellistuotannon, tulee Metsä Groupista maailman suurin markkinahavusellun tuottaja, kertoo Wikström.

Tehtaan energiatehokkuus on myös maailman huippuluokkaa biosähkön 240 prosentin omavaraisuusasteella. Se tuottaa maahamme uusiutuvaa sähköenergiaa 2,5 prosentin osuuden koko Suomen sähköntuotannon tarpeesta.

Prosessin pysyttävä puhtaana

Huippuunsa viritetty tuotanto ja sivutuotteiden jatkuva kehittäminen asettavat tehtaan prosessin puhtaana pysymiselle kovat vaateet. Yhteistyö tehtaan alueella toimivien yritysten kanssa on avainsana.

– Tarvitsemme palvelua nopeasti ja tehokkaasti, kun tuotantotiloissa esiintyy puhdistettavaa. Yhteistyössä pätevät samat kriteerit kuin nyt purettavana olevan vanhan sellutehtaankin puolella. Arvostamme yhteistyötä, jossa pohdimme, miten tehtaan prosessin puhtautta voidaan kehittää ja millaisia teknisiä ratkaisuja prosessiin voidaan tuoda tehokuuden lisäämiseksi, Wikström kertoo.

– Uskon, että joissakin kohdissa prosessia on mahdollista tehdä jopa sellaisia muutoksia itse tuotantoon, joiden avulla puhdistustarpeita voidaan vähentää ennakoivalla työllä ja teknisillä ratkaisuilla, hän lisää.

Delete käynnisti uuden tehtaan prosessipuhdistuksen niin sanotulla haltuunotto-organisaatiolla, jossa kohteeseen luodaan Deletelle oma starttiorganisaatio ja paikalle nimitetään kohdepäällikkö, joka on paikalla vähintään ensimmäiset kolme kuukautta tehtaan käynnistymisestä.

– Pääsimme osaksi uutta biotuotetehdasta jo sen rakennusaikana, koska olimme perustaneet Äänekoskelle 1.12.2015 toimipisteen palvelemaan vanhaa sellutehdasta. Saimme olla paikalla jo, kun biotuotetehtaan prosessia rakennettiin ja testattiin. Onnistuneen yhteistyömallin avulla todistimme asiakkaalle osaamisemme ja luotettavuutemme kumppanina jo vanhan tehtaan aikana. Nyt starttiorganisaatiomme varmistaa asiakkaalle biotuotetehtaan prosessipuhdistusten haltuunoton tehokkaasti. Opitun avulla varmistamme tuotannon varmuutta prosessipuhdistusten kautta, kertoo liiketoimintajohtaja Raimo Huhtala Deleten mallista toimia uuden tehtaan käynnistyksessä.

– Roolimme on ollut vahva nyt starttikäyrällä. Biotuotetehtaan rakennusajan ja alkuvalmistelujen sekä meneillään olevan starttivaiheen ajan olemme hoitaneet tehdasta haltuunottovaiheen palvelutasolla. Olemme saaneet oppia uutta tehdasta, sen prosessia ja vaateita jo pitkän ajanjakson. Nyt tehtaan käydessä pyrimme optimoimaan puhdistamista ja löytämään asiakasta palvelevia ratkaisuja tuotannon tehostamiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa, kertoo yksikönpäällikkö Jukka Kolmonen Deletestä.

(kuva: Metsä Group)

Kestävä metsänhoito avainasemassa

Suomelle metsä on ja on ollut vuosisatoja tärkeä raaka-aine. Metsäteollisuudessa panostetaan erityisesti siihen, että arvokasta raaka-ainetta ja sen kasvualustaa vaalitaan ja hoidetaan kestävästi.

– Metsäteollisuuden tulevaisuuteen vaikuttaa suhtautuminen raaka-aineeseen, metsään. On syytä arvostaa tätä hyvää kotimaista raaka-ainetta ja hyödyntää sen jalostusarvo mahdollisimman korkealle. Samalla tulee varmistua raaka-aineen saatavuudesta metsäteollisuudelle kestävästi – turvata kotimaisten metsien kestävä kasvaminen ja hyödyntää syntyvää raaka-ainetta viisaasti, Camilla Wikström sanoo.

Tehtaanjohtaja Camilla Wikström (kuva: Metsä Group)

Äänekosken vanhan sellutehtaan purkaminen vie reilut puolitoista vuotta

Äänekoskella vuonna 1985 toimintansa aloittanut sellutehdas ajettiin alas ennen uuden biotuotetehtaan käynnistämistä. Sellutehtaan elinkaaren pituudeksi lasketaan noin 30-35 vuotta, joten Äänekosken noin 32-vuotias vanha tehdas oli jo hyvinkin eläkeiässä. Alueen purkaminen aloitettiin kesäkuussa 2017 ja työ valmistuu viimeistään maaliskuussa 2019.

Purkutyö on kokoluokaltaan massiivinen. Noin 400 000 kuutiometriä rakennuksia ja rakennelmia katoaa tontilta. Yhteensä tämä vastaa kokoluokaltaan neljää Eduskuntataloa. Purussa syntyy reilu 80 000 tonnia betonia ja 25 000 tonnia erilaisia metalleja. Metalleista reilut 7000 tonnia on arvokasta ruostumatonta tai haponkestävää terästä.

Purkutyömaa on raaka-ainelähde

Vanhalla tehtaalla on valtava materiaaliarvo. Kohteessa purettavissa materiaaleissa on mukana muun muassa alumiinia, hapon kestävää terästä, kuparia ja jopa titaania.

– Tässä ei ole kysymys vain purkamisesta vaan erityisesti materiaalin kierrättämisestä. Samalla ajattelemme myös niin, että jos tehdasta ei pureta, jää arvokas materiaali hyödyntämättä ja sen sijasta käytetään neitseellisiä materiaaleja. Erityisesti metallien suuri määrä kasvattaa purkutyön materiaaliarvoa, kertoo tehtaan purusta vastaava johtaja Esko Turunen Metsä Fibreltä.

Tehtaasta on purettu myös koneita ja laitteita sekä erilaisia komponentteja, jotka on myyty muualle maailmaa vastaavien tehtaiden käyttöön. Nämä kokonaisena purkamiset hoitaa koneen tai laitteen ostaja. Kun kone tai laite saa uuden käytön vastaavassa kohteessa, nousee sen status uudelleenkäytettynä EU:n jätehierarkian mukaan verrattuna materiaalihyödyntämiseen.

– Materiaalit myydään parhaiten tarjoavalle. Metallit päätyvät metalliteollisuuden raaka-aineeksi ja näin myös neitseellisen materiaalin käyttötarve vähenee, Turunen lisää.

Riskit hallintaan hyvällä suunnittelulla

Purkutyö aloitettiin kesäkuussa 2017 jätevedenpuhdistamon purkamisella. Tämän jälkeen vuorossa olivat hakekenttä ja kuorimo. Nyt purkutyö on käynnissä itse tehdasrakennuksen osalta. Ennen purkamista tehtiin kuitenkin suuri työ suunnittelussa, jossa tunnistettiin työmaan riskejä ja suunniteltiin työmenetelmät niin, että riskit hallitaan.

– Tunnistetut riskit on hallittava ja samalla purkutyön tulee edetä suunnitellussa aikataulussaan. Alueen on oltava siisti ja kulkukelpoinen turvallisen liikkumisen takaamiseksi, kertoo Turunen työmaan vaatimuksista.

Vanhan sellutehtaan purkamisessa on tunnistettu kaksi suurempaa riskiä – työmaaturvallisuus ja uuden biotuotetehtaan sijainti purkukohteeseen nähden.

– Biotuotetehdas on aivan vanhan tehtaan iholla. Likimmillään tehtaat ovat vain kahden metrin päässä toisistaan paikassa, jossa biotuotetehtaan uusi putkisilta sijaitsee. Tämä aiheuttaa luonnollisesti haasteita, sillä naapurissa tuotannossa oleva tehdas ei saa häiriintyä purkutyöstä, kertoo Turunen purkutyön haasteista.

Kohteessa työskentelee Deleten projektiorganisaatio, johon kuuluu viisi vakituista työntekijää. Kaiken kaikkiaan paikalla on vaihtelevasti työn vaiheesta riippuen 10-20 henkilöä päivittäin. Heistä jokainen varmistaa työmaaturvallisuutta ennakoivalla työllä ja havainnoinnilla. Käytössä projektin aikana on noin kymmenen erilaista purkukonetta, joiden kunnosta ja turvallisuudesta huolehtii Deleten huolto-organisaatio.

– Joudumme suunnittelemaan erityisen tarkasti korkeiden rakenteiden hallitun purkamisen. Niitä on työmaalla paljon. Ennakoiva työturvallisuustyö on avainasemassa. Havainnoimalla työmaalla kaiken aikaa, voidaan riskit tunnistaa etukäteen ja välttää niiden realisoituminen, kertoo työnjohtaja Niko Rantanen Deletestä.

Tyhjä tehdas on kallis

Tyhjänä seisova vanha tehdasrakennus aiheuttaa yllättävän paljon sivukustannuksia. Siksi ja erityisesti maankäyttöä tukevista syistä vanha tehdas päätettiin purkaa.

– Vanhasta tehdasrakennuksesta on maksettava kiinteistöveroa. Lisäksi käyttämätön rakennus rapistuisi pian ja aiheuttaisi korjauskustannuksia. Aluetta ja rakennusta olisi myös valvottava. Alueen jatkokäytön ja rakennusmateriaalien kierron kannalta on järkevämpää purkaa, kertoo Turunen purkupäätöksen syistä.

Purkutyön lopuksi maa tasoitetaan ja purussa syntynyt betoni murskataan tontille mahdollisia tulevia rakennushankkeita varten.

Metsä Groupin muillakin vanhoilla tehtailla on noudatettu purkamisen logiikkaa. Joutsenossa vastaavia purkuja on tehty 2000-luvun alussa uuden 2001 käynnistyneen tehtaan alueella. Samoin Kemissä on purettu vanhoja rakennuksia tehdasalueelta ja vapautettu tonttia muuhun käyttöön.

Alueen tulevaisuus keskittyy tehdasintegraatin laajenemiseen

Kun purkutyö on valmis, vapautuu tehdasintegraatin alueelle noin 15 hehtaaria tonttimaata. Sen käytöstä ei vielä ole päätetty, mutta Metsä Group uskoo sen valjastuvan tulevaisuudessa biotuotetehtaaseen liitettävien toimintojen käyttöön.

– Infrastruktuurin luominen alueelle on helpompaa ja nopeaa, kun puretun vanhan tehtaan tonttimaa on suoraan käytettävissä. Odotamme uusia innovaatioita ja investointeja biotuotetehtaan kehittyessä, joten käyttöä maalle löytynee, päättää Turunen.

Metsä Groupin biotuotetehdas (kuva: Metsä Group)

Tutustu myös verkkosivustoomme www.delete.fi