2018-10-08
Olympiastadion rakentuu monen toimijan yhteistyöllä
Pahamaineiset haitalliset aineet
Tietoa haitallisista aineista kertyy jatkuvasti, ja käytännöt kehittyvät koko ajan. Avoin keskustelu ja tiedon jakaminen haitta-aineista sekä niiden käsittelystä ovat tärkeä osa purkualan aallonharjalla pysymistä.
– Asbesti on ihmisten mielissä haitta-aineista se pahin, mutta niitä on paljon muitakin, muistuttaa AHA-asiantuntija Kai Salmi. Hän on Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden liitto SAP ry:n puheenjohtaja.
Esimerkiksi PAH-yhdisteet, kivihiilipiki, kreosootti, lyijy, kvartsi ja monet mikrobit ovat haitta-aineita, joita tavataan purkutöissä yleisesti.
– Niiden käsittelyyn ja hävittämiseen tosin ei ole omaa lainsäädäntöä niin kuin asbestilla, Salmi huomauttaa.
Siksi näitä aineita sisältävien rakenteiden purussa sovelletaan asbestin käsittelylle annettuja ohjeita ja määräyksiä. Salmi muistuttaa, että kyseessä on etenkin työturvallisuusasia.
– Lain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työntekijälle aiheudu työskennellessään terveyttä uhkaavaa vaaraa.
Terveysnäkökulman lisäksi haitta-aineiden käsittelyssä on huomioitava myös ympäristöasiat; haitallisia aineita ja yhdisteitä sisältävät materiaalit on hävitettävä asianmukaisesti niin, ettei niitä päädy ympäristön rasitteeksi.
Ikuinen asbesti?
Vielä 1980-luvulla uskottiin, että asbestipurkuun keskittyvät yritykset voivat laittaa lapun luukulle muutamassa vuodessa, sillä kaikki asbesti saadaan poistettua nopeasti. Nyt tiedetään, että työ tuskin loppuu lähimpiin vuosikymmeniin.
– 30 vuodessa ei ole saatu hävitettyä puoliakaan asbestista, eikä se katoa EU:n tavoitteen mukaisesti Euroopasta kokonaan vuoteen 2030 mennessäkään, Kai Salmi ennustaa.
Asbestia on paitsi iäkkäämpien rakennusten eristemateriaalina mutta myös esimerkiksi rakenteiden liima-aineissa. Salmi muistuttaa, että tämä ei kuitenkaan välttämättä muodosta terveysuhkaa.
– Niin kauan, kun asbestia tai muita haitta-aineita sisältäviä rakenteita ei lähdetä purkamaan tai muuten pölyttämään, niistä ei aiheudu haittojakaan. Sitä paitsi maaperässäkin on asbestia.
Jos kuitenkin purkutyöhön on syytä ryhtyä, on varmistettava, että se tehdään asiantuntevasti sekä turvallisesti ja että saastunut jätejae saadaan hävitettyä pois materiaalikierrosta.
Nanoa ja popeja
Asbestin oikeanlainen käsittely ja asianmukainen hävittäminen ovat melko suoraviivaista toimintaa, jos tekijät noudattavat purkuun liittyviä ohjeita ja määräyksiä.
Ongelmallisempia tulevina vuosikymmeninä sen sijaan saattavat olla tällä hetkellä yleisesti käytössä olevat aineet ja materiaalit, jotka koostuvat erilaisista yhdisteistä.
Uusista aineista etenkin nanoaineet ovat sellaisia, jotka saattavat tulevaisuudessa olla hankalasti hävitettäviä haitta-aineita. Niitä voi olla esimerkiksi pinnoitteissa, eristeissä ja laasteissa, mutta niiden käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat.
Salmen mukaan tietoa nanoaineiden käytöstä eri materiaaleissa ei ole laajasti tiedossa – eikä niiden tunnistaminenkaan ole helppoa.
– Mitä pienemmästä hiukkaskoosta on kyse, sitä syvemmälle esimerkiksi keuhkoihin ne pääsevät painumaan. Tästä saattaa syntyä terveydellisiä haittoja, joita ei vielä tunneta.
Sen sijaan pysyvät orgaaniset yhdisteet, POPit, tiedetään jo erittäin haitallisiksi. Niitä on esimerkiksi tekstiileihin ja huonekaluihin käytetyissä palosuoja-aineissa sekä vaahtomuovissa.
– EU-tasolla pyritään siihen, että POPit saataisiin poistettua kokonaan. Ongelmana on, että tähän mennessä niille ei ole löytynyt turvallista ja kustannustehokasta vaihtoehtoa”, Salmi kuvailee tavoitteen hankaluutta.
Vaikka käytettävien kemikaalien määrä ylipäätään kasvaa eksponentiaalisesti koko ajan, syyllisiä sinänsä on turha etsiä.
– Ei teollisuus tarkoituksellisesti tee haitallisia aineita. Tuote- ja materiaalikehitystä ohjaavat tekniset ja taloudelliset näkökulmat, ja usein on tyydyttävä kompromissiin; valita kahdesta aineesta se vähemmän paha.
Yhdessä enemmän
Haitallisten aineiden käytön vähentämistä ohjaavat muun muassa ympäristöasiat ja työturvallisuus, jotka kuuluvat pitkäjänteiseen riskienhallintaan. Muun muassa tällaisiin asioihin keskitytään EU-tasolla käytävissä alan tapahtumissa, kuten kesäkuussa pidetyssä European Demolition Associationin, EDA:n seminaarissa.
– Näissä tilaisuuksissa on tarkoitus alan toimijoiden kesken löytää keinoja, joilla haitta-aineiden käsittely saataisiin mahdollisimman turvalliseksi.
Tapahtumat ovat myös oivallinen verkostoitumisen kannalta:
– Alan edistäminen parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia, joten on tärkeätä, että keskustelua käydään avoimesti ja yritetään löytää entistä parempia toimintatapoja yli yritys- ja valtiorajojen, Salmi kannustaa.
Kun keskusteluun myös osallistutaan itse aktiivisesti, päästään tuomaan omia näkökulmia keskusteluun.
– EU-tasolla on tärkeätä kertoa esimerkiksi Suomen erityisolosuhteista, jotka vaikuttavat muun muassa eristemateriaaleihin ja niiden käsittelyyn.
Kun eri toimijat kokoontuvat yhteen, muualla kertynyttä kokemusta saadaan myös hyödynnettyä omassa toiminnassa jatkossa.
– Olisi tyhmää, jollemme olisi valmiita ottamaan vastaan sitä tietoa, mitä Keski-Euroopassa on jo vuosikymmenten ajan kertynyt ja jollemme hyödyntäisi muiden kokemusta siitä, miten esimerkiksi purkutöitä on fiksuinta tehdä, Salmi päättää.
Tutustu myös verkkosivustoomme www.delete.fi
Kaikki oikeudet Delete © 2021 ● www.delete.fi
