Suomen vanhin tuulivoimalapuisto purettiin ja materiaalit kierrätettiin

Myös purussa syntynyttä lasikuitumuovia voitiin kierrättää uuden komposiittimateriaalin lujitteeksi.

Kiertotalous

Julkaistu 2017-12-07

Elinkaarensa päähän tullut tuulivoimapuisto Korsnäsissä Pohjanmaalla purettiin syyskuussa 2017. Voimalan purkumateriaalista kierrätettiin noin 85 prosenttia jatkojalostukseen lähinnä metalliteollisuuteen.

Erityisen mielenkiintoiseksi kohteen materiaalien jatkokäsittelyn tekee se, että normaalisti vaikeasti kierrätettävää lasikuitumuovia on testattu lujitteena uudelle kierrätysmateriaalille. Hankkeen takana on Conenor Oy -niminen suomalainen komposiittimateriaaleja ja -tuotteita kehittävä yritys.

Pari viikkoa kestänyt purkutyö oli Deletelle erityisesti olosuhteiltaan poikkeuksellinen kohde. 30 metrin korkeudessa tehtävä polttoleikkaus nosturin työkopilta ja voimalan eri kappaleiden kiinnittäminen toisen nosturin taakaksi ei ollut pikkujuttu.

Turvallisuus oli suunnittelussa kaikkein tärkeintä. Riskitekijät olivat puuskittainen tuuli maston roottoreita polttoleikattaessa ja niiden kiinnitysvaiheet nosturiin. Voimalan konehuoneen purkutyössä palokuormaa poistettiin ennen polttoleikkausta. Tuulivoimalassa konehuone kun on yläilmoissa.

Mittava purkutyö eteni suunnitelmien mukaan ja neljän tuulivoimalan purku kesti kokonaisuudessaan arvioidut kaksi viikkoa. Tuulivoimalapuiston purkutyö oli uuden oppimista ja ammattitaitoisen henkilöstön työnäyte toteuttaa olosuhteiltaan haastava projekti. Purkamisen jälkeen siirryttiin materiaalien kierrättämiseen.

Tuulivoimalan purkujäte uusiokäyttöön

Purkutyössä voimalan eri materiaalit lajiteltiin suoraan kierrätyslavoille. Suurin osa – noin 50 000 kiloa eli 85 % purussa syntyneistä materiaaleista – oli rautaa teräsmastoista ja konehuoneen akseleista. Materiaalilavat kuljetettiin suoraan materiaalin ostaneille romukaupoille.

Metallien lisäksi purkutyössä syntyi noin 10 000 kiloa lasikuitumuovia voimalan roottoreista ja lavoista. Lasikuitumuovi vietiin Deleten kierrätysasemalle Tampereelle odottamaan jatkokäsittelyä.

Lasikuitu lujittamaan komposiittilankkua

Tähän saakka lasikuitumuovi on ollut materiaalina vaikea saada kiertämään. Sen uusiokäyttö ja kierrätys on Suomessa ja muuallakin maailmassa olematonta, koska siihen ei ole ollut toimivaa teknologiaa eikä käyttötarkoitusta.

Projektin loppupuolella Deleteen otti yhteyttä lasikuitumuovijätteen jatkojalostamiseen ja hyödyntämiseen tähtäävä tutkijaryhmä vetäjänään TU Delftin professori Ruud Balkenende ja suomalaisyritys.

Osana kesällä alkanutta mittavaa 4-vuotista ECOBULK -EU-hanketta lasikuitumuovin kierrättämiseen yhteistyökumppaniksi ilmoittautui hollantilaistutkijaryhmä ja heidän suomalainen yhteistyökumppaninsa Conenor. Tämä oli Deleten kannalta hyvä uutinen.

Muutama kymmenen kiloa painava pala tuulimyllyn lapaa toimitettiin Conenorille, joka on tehnyt sen murskeesta testituotteita kehittämällään suulakepuristusmenetelmällä yhdistettynä kestomuoviin sekä puukuituun.

Lasikuitumuovijätteen hyödyntäminen komposiittilankuissa ja -levyissä on erinomainen esimerkki lasikuidun jatkojalostusmahdollisuudesta.

Conenor Oy:n toimitusjohtaja Markku Vilkki on vakuuttunut, että lasikuitu sopii oivallisesti lujitteena osaksi komposiittimateriaalia.

– Testattu määrä on toistaiseksi vähäinen ja sen prosessointi pilottivaiheessa, mutta tulokset ovat jo selkeitä – voidaan sanoa, että meillä on ”Proof of the concept” -näyttö valmiina, sanoo Vilkki.

– Uusi kestävä rakennusmateriaali voisi optimaalisesti koostua kolmesta osasta, kolmasosa kierrätysmuovista (polyeteeni tai polypropeeni), kolmasosa vaikkapa lasikuitumuovijätteestä ja kolmasosa jostakin muusta, kuten pahvista tai muusta luonnonkuituperäisestä materiaalista, vaikkapa kotimaamme raaka-aineesta puusta otettuna talteen puretuilta rakennuksilta, kertoo Markku Vilkki tutkimuksen alaisen kierrätyskomposiitin koostumuksesta

Komposiitti lisää kierrätystä ja materiaalien uudelleenkäyttöä

Prosessitekniikka erilaisten komposiittimateriaalien valmistamiseen on hallussa. Komposiitti on myös kierrätysasteen nostamisen kannalta järkevä tuote.

EU:n antama siirtymäaika materiaalien kaatopaikkakiellolle loppuu vuoden 2018 lopussa. Viimeistään siis vuoden kuluttua tulee olla selkeämpiä ratkaisuja vaikeasti kierrätettävien materiaalien saamiseksi uudelleen käyttöön.

– Komposiitille pitäisi löytää käyttökohteita ja toisaalta myös tuottajia, jotta myös vaikeasti hyödynnettäviä materiaaleja, kuten lasikuitumuovia, saataisiin kiertoon. Jos puhutaan vaikkapa pitkospuista, on hyvä kysymys, kumpi on parempi kestävän kehityksen mukainen ja alhaisen hiilijalan jäljen omaava materiaali luonnon keskelle – myrkyllisiä aineita sisältävä painekyllästetty puu vaiko tämä pitkäikäinen komposiitti valmistettuna yli 90-prosenttisesti kierrätysmateriaaleista, pohtii Vilkki.

– Kierrätetyistä materiaaleista valmistetuille myrkyttömille, lahoamattomille ja uudelleenkierrätettäville komposiittiprofiileille ja -levyille voidaan osoittaa lukuisia käyttökohteita korvaamaan puuperäisiä tuotteita, kuten sahatavaraa, painekyllästettyä puuta tai vanerilevyjä. Erityisen soveliaana pidän huoltovapaata infrarakentamista luontoon kuten katokset, vajat, puuceet, pitkospuut sekä eläinsuojat. Myös kunnallistekniset aidoitukset soveltuvat hyvin, päättää Vilkki uuden komposiitin käyttökohteista.

Lisätietoja Conenor Oy:stä http://www.conenor.com/

Lisätietoja ECOBULK-hankkeesta: http://ecobulk.eu/public/ecobulk-project

Tutustu myös verkkosivustoomme www.delete.fi