2018-12-11
Riihimäen sairaalan hissipurku
Betonijäte hyötykäyttöön jo purkupaikalla
Järvenpäässä kaksi vanhaa kiinteistöä sai väistyä uudisrakentamisen tieltä. Maarakennustöistä vastaavan Pohjola Rakennus Oy Infran aloitteesta betonin purkujäte hyödynnettiin suoraan tontilla.
TEKSTI: Leena-Kaisa Simola
KUVAT: Olli Urpela
Järvenpään Pajalassa rakennetaan Eloisa-senioritaloa. Ennen kuin varsinaiseen talonrakentamiseen päästiin, piti tontilta purkaa kaksi vanhaa rakennusta. Myllytiellä oli 50–70-luvuilla rakennettu, noin 1 200 kerrosneliön suuruinen, betoni-ja tiilirakenteinen liikekiinteistö.
Tehtaankadun puolella oli 80-luvulla rakennettu noin tuhannen kerrosneliön teollisuushalli. Sen perustus ja lattia oli tehty betonista, mutta julkisivut olivat peltiä ja terästä.
Delete sai rakennusten purkutyön Pohjola Rakennus Oy Infralta normaalin urakkakilpailun myötä.
– Alueella oli ollut huoltoasema ja korjaamotoimintaa, jonka seurauksena saastunutta maata piti poistaa. Pohjola Rakennus Oy Infran toimitusjohtaja Kalle Tamminen kysyikin meiltä eikö purkujätteitä voisi hyödyntää suoraan tontilla, Deleten projektipäällikkö Hannu Koski sanoo.
Vastaava mestari Raimo Hantunen ja projektipäällikkö Hannu Koski Deleteltä sekä toimitusjohtaja Kalle Tamminen Pohjola Rakennus Oy Infrasta tutkivat DeleKivi-uusiokiviainesta, joka on murskattu rakennuspaikalta purettujen talojen betoni- ja tiilijätteestä.
Jäte kiertoon, autoralli pois
Betonin ja tiilen purkujätteistä tehtyä uusiokiviainesta käytetään infrarakentamiseen jo melko paljon.
– Sen sijaan on aika harvinainen tilanne, että purkujätettä ei tarvitse kuljettaa pois tontilta, vaan se voidaan hyödyntää saman tien. Meille tämä oli ensimmäinen kerta. Deleten pyrkimys on, että rekkaralli jää kokonaan pois ja materiaali voidaan hyödyntää jo kohteessa, jotta purkutyön hiilijalanjälki pienenee, Hannu Koski sanoo.
Puretuista rakennuksista saatiin noin 7 000 tonnia betonijätettä.
– Ne hyödynnettiin kaikki maanrakennuksessa eli ne korvasivat vastaavan määrän neitseellistä kiviainesta, Kalle Tamminen sanoo.
Deleten vastaava mestari Raimo Hantunen laskeskelee, että purkujätettä olisi tullut noin 300 kuorma-auton lastia.
– Kun työmaalle ei tarvinnut tuoda vastaavaa määrä uutta kiviainesta, säästyttiin 600 kuorman autorallilta, Hantunen toteaa.
Ilmoitusmenettelyllä sujuvaa toimintaa
Purettavasta betoni- ja tiilijätteestä otettiin liukoisuuskokeet. Maaperässä olleet saasteet eivät olleet päässeet rakenteisiin eli ne todettiin puhtaiksi.
Betonimursketta käytettiin tontin piha-alueella jakaviin kerroksiin.
– Näin ollen kierrätystuotteen käytöstä riittää vain ilmoitus ELY-keskukseen. Viranomaiset ja säädökset eivät tule esteeksi, vaan mahdollistavat hyvin sujuvan toiminnan. Tosin koko tontin alueelta on tehty MARA-ilmoitukset, Kalle Tamminen kiittelee.
Purettu betoni pulveroitiin pienemmiksi paloiksi, jolloin betonin seasta saatiin eroteltua suurimmat metallit pois. Jäte murskattiin mobiilimurskaimella. Murskaimen magneetit poimivat vielä tarkemmin jäljelle jääneitä metalleja pois. Pölyntorjunta hoitui pelkällä vedellä.
Betoni- ja tiilijätteestä murskattu uusiokiviaines korvaa luonnon kiviaineksia täysimääräisesti. Pajalan projektissa kohteen purun hiilijalanjälki jäi pieneksi, sillä säästettiin logistiikassa, kun purkujätettä ei tarvinnut kuljettaa pois ja tuoda vastaavaa määrää uutta kiviainesta tilalle.
– Betonimurskeen hyödyntäminen maanrakennuksessa jakaviin kerroksiin vaatii vain ilmoitusmenettelyn eli viranomaiset mahdollistavat sujuvan toiminnan, Kalle Tamminen toteaa.
Murskaimesta syntyy lopputuotteena rakeisuudeltaan 0/90 mm:stä uusiokiviainesta, CE-merkittyä DeleKiveä.
– Koko rakennusten purku ja jätteen murskaus sujui parissa kuukaudessa. Tämä oli kaikkien osapuolten kannalta paras ratkaisu, myös ympäristön, Hannu Koski toteaa.
– Eikä itse murskaukseen tarvittu kuin kone ja kolme työmiestä. Se on hyvin kevyt prosessi verrattuna siihen, mitä saadaan aikaan. Betonin murskaamisesta tulee paljon vähemmän ääntä kuin kiven murskaamisesta eli naapurusto ei toiminnasta juurikaan häiriintynyt. Suurempi haitta kiviainesten kuljetuksesta olisi tullut, Hantunen jatkaa.
Kaikki hyötyvät
Kalle Tammisen mukaan Pajalan projekti oli todellinen win-win-tilanne.
– Vaikka ratkaisu oli hyvin ympäristöystävällinen, pitää tietysti katsoa myös kustannuksia. Säästöjä syntyi, kun ei tarvinnut ostaa ja kuljettaa kiviaineksia jakaviin kerroksiin, Tamminen sanoo.
– Kyllä tässä on käytössä vihreä lompakko, sillä rakennusjätteiden hyödyntäminen rakennuspaikalla on taloudellisesti järkevää. Sen esteenä saattaa olla tilan puute tontilla. Tässä projektissa meillä oli aivan optimaalinen tilanne. Kaikki olivat myös yhtä mieltä siitä, että näin kannattaa tehdä. Joskus suunnittelijat voivat vielä suhtautua epäilevästi uusiokiviainesten käyttöön, Hannu Koski toteaa.
Vanhat kiinteistöt väistyivät uudisrakentamisen tieltä Järvenpään Pajalassa, jossa Pohjola Rakennus Oy Uusimaa rakentaa Eloisa-koteja. Hannu Koski, Kalle Tamminen ja Raimo Hantunen ovat tyytyväisiä, kun betonin purkujäte voitiin hyödyntää suoraan työmaalla. Ratkaisu oli paitsi ympäristöystävällinen myös taloudellisesti perusteltu.
Tutustu myös verkkosivustoomme www.delete.fi
Kaikki oikeudet Delete © 2018 ● www.delete.fi
