Helsingin Haapaniemenkadun talon purun hiilijalanjälki mitataan – päästöt voidaan jopa puolittaa päästölaskurin avulla

Kuva Deleten purkutyömaalta Helsingin Haapaniemenkadulta

– Rakennus käsittää kaikkiaan kahdeksan kerrosta ja kaksi kellarikerrosta. Yhteensä purettavaa on noin 33 000 neliötä. Ennakoimme rakennuksen purkulaskennassa selvitettyjen massojen ja materiaalien perusteella, että purun hiilijalanjälki tulee olemaan negatiivinen, eli purkaminen osoittautuu ilmastolle hyväksi. Näin käy, jos materiaalin kierrätyksellä vältetyt päästöt ovat suuremmat kuin purkutyön, kuljetusten ja jätteiden käsittelyn aiheuttamat päästöt. Tämä tarkoittaa sitä, että purkamisessa materiaaleja saadaan takaisin hyötykäyttöön, jolloin niillä korvataan neitsytraaka-aineita ja fossiilisia polttoaineita, selvittää Deleten Purkupalveluiden liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki.

Kiinteistö on entinen toimistokiinteistö, jonka omistaa Senaatti-kiinteistöt. Tämän peruskorjauskunnossa olevan rakennuksen osalta tutkittiin tarkasti eri vaihtoehdot ja purkamiseen lopulta päädyttiin, koska rakennus ei täytä nykyaikaisen toimistotyön vaateita ja eikä siitä korjaamallakaan olisi saatu energiatehokasta, uudenlaista, tehokasta työympäristöä. Korjaus olisi tullut myös uudisrakennusta kalliimmaksi.  

Todelliset ympäristövaikutukset selviävät vasta sitten, kun purkamisen päästöjä tarkastellaan kokonaisuutena. Hiilijalanjälkilaskuri mittaakin päästöjä koko työvaiheen elinkaaren ajalta, eli rakennuksen purkamisesta aina materiaalien hyötykäyttöön asti.

– Senaatti-kiinteistöissä vastuullinen toiminta on osa liikelaitoksen strategiaa.  Tavoitteenamme on vähentää toiminnastamme aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten päästöjä. Seuraamme työmaillamme syntyvää jätteen määrää sekä lajitteluastetta. Päästölaskuri on yksi hyvä keino edistää ympäristövastuullisuutta rakentamisessa, toteaa rakennuttajapäällikkö Janne Johansson.

Huoli hiilijalanjäljestä muuttaa asenteita myös purkutyömaalla

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyn diplomityön mukaan isoilla purkutyömailla päästöt voivat jopa puolittua, kun pienennetään työmaan energiankulutusta ja tehostetaan jätteiden lajittelua. Toiminnan tehostuminen ja vaikutus asenteisiin tarkoittaa paitsi ympäristöystävällisyyttä, myös näkyy selvinä säästöinä purku- ja rakennustyön rahallisissa kustannuksissa.

– Purkutyön eri vaiheiden päästöjen tekeminen läpinäkyväksi auttaa kiinnittämään niihin huomiota, ja siten toiminta tehostuu. Laskuri paitsi paljastaa vähäpäästöisimmät työtavat ja myös kannustaa työntekijöitä työskentelemään ympäristöystävällisesti. Tutkimus on osoittanut, että energiankulutusta purkukohteessa seurattaessa työntekijät sammuttavat lähtiessään valot, koneet eivät käy tyhjäkäynnillä ja kuljetusreittejäkin mietitään tarkemmin, jolloin polttoaineen kulutus vähenee selvästi, kertoo Palomäki.

Hiilijalanjälkilaskuri voi esimerkiksi paljastaa aikaisemmin ympäristölle hyväksi luullun ratkaisun huonoksi vaihtoehdoksi. Pienellä omakotitalon kokoisella purkutyömaalla saatetaan lajitella kaikki jätteet omille lavoilleen. Yhden pohjalla on metallia, toisessa puuta ja kolmannessa betonia. Laskuri on osoittanut, että pienillä työmailla tämä ei olekaan järkevää. Useista eri kuljetuksista ja koneiden käytöstä aiheutuu päästöjä enemmän kuin heittämällä kaikki jätteet samalle lavalle ja lajittelemalla ne vasta jätteidenkäsittelypisteessä.

Ympäristön huomioonottaminen liiketoiminnan elinehto

Hiilijalanjälkilaskuri on kehitetty vastaamaan yritysten ja organisaatioiden kasvavaa tarvetta kiinnittää huomiota ympäristöasioihin. Yrityksissä on ymmärretty, että ympäristöstä huolehtiminen on koko liiketoiminnan elinehto ja että ilman ympäristöasioiden huomioimista liiketoiminnalle koituu tarpeettomia riskejä. Hiilijalanjälkilaskurimme avulla toteutamme kestävää kehitystä ja voimme tukea myös asiakkaidemme kestävän kehityksen tavoitteita tai strategiaa sekä ympäristöstrategiaa.

Lisätietoja:

Delete:

Liiketoimintajohtaja, Purkupalvelut, Kimmo Palomäki, p. 044 300 0178

Toimialapäällikkö, Purkupalvelut, Sauli J. Saarinen, p. 044 324 0475

Senaatti-kiinteistöt:

Rakennuttajapäällikkö Janne Johansson p. p. 0205 811 853