Takaisin
Takaisin
Sisältö
Artikkelit
Kuvat
Videot
Lehtiarkisto
Album
Artikkelit
Energiatehokkuus
Kiertotalous
Kiinteistöt kuntoon
Kuvat
Pääkirjoitus
Purkupalvelut
Teollisuuden kohteissa
Työturvallisuus
Videot
Vieraskynä
Youtube
Kuva hissikuilusta
2018-12-11
Riihimäen sairaalan hissipurku
Artikkelin haastateltavat yhteiskuvassa
2018-10-08
Olympiastadion rakentuu monen toimijan yhteistyöllä
Delete räjäytyspuhdistuslaitteistoa
2018-07-18
Regulaatio kirittää päästöjä hillitseviä innovaatioita teollisuudessa
2018-06-15
Räjäytystekniikan ritarit
2018-06-08
Marko Virtanen on Deleten Pelle Peloton
2018-02-06
Parasta päälle voimalaitosten huollossa
2018-01-23
Putkiremontti alkaa tarkalla kuntokartoituksella
2018-01-11
Valaistuja kasvihuoneita kierrätetyistä ikkunoista
2017-12-07
Matinkylän jäähallin kolmas elämä
2017-12-07
Upouutta vanhaa saneeraamalla – Ratina on Tampereen uusi ostoskeskittymä
2017-12-07
Suomen vanhin tuulivoimalapuisto purettiin ja materiaalit kierrätettiin
2017-12-07
Digitalisaatio tuo ennakoitavuutta prosessipuhdistukseen
2017-12-07
Metsä Groupin biotuotetehdas on kestävän biotalouden edelläkävijä
2017-12-05
Deleten RekryKoulutus alkaa jälleen
2017-11-09
Sukkatehtaan uusi elämä – toimistotiloista moderneiksi asuinhuoneistoiksi
Asbestikartoitus ja näytteidenotto kylpyhuoneesta ennen linjasaneerausta
2017-11-09
Huolellinen asbestikartoitus on tärkeä osa onnistunutta linjasaneerausta
2017-09-18
Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöportin 28 siltapaikka uusiutui
2017-06-22
Pahamaineiset haitalliset aineet
2017-06-22
Hyvästi, Koverhar
2017-06-22
Deleten RekryKoulutuksesta vakituinen työ kuudelle uudelle ammattilaiselle
2017-06-22
Delete mittasi Helsingin Haapaniemenkatu 4 purkutyön hiilijalanjäljen
2017-06-22
Deleten purkulaskurilla helposti arvio kiinteistön purkutyön kustannuksista
2017-06-22
AquaCutter -vesipiikkausrobotti tekee työstä turvallisempaa
2017-06-22
Pysähdy miettimään
2017-04-21
Pohjoismaiden johtavaa ympäristöpalvelua – asenne kohdillaan
2017-04-20
Turvallisuus on Domsjö Fabrikerissa etusijalla
2017-04-11
Ship Recycling -hanke etsii 100-metristä laivaa purettavaksi
2017-04-04
Deleten opas talonpurkajalle
2017-04-04
Vain 100-prosenttinen asenne on riittävän hyvä työturvallisuudessa
2017-04-04
Käynninaikaiset Bang & Clean -puhdistukset teollisuuteen
2017-04-04
Purkumateriaalille uutta käyttöä – Delete lanseeraa Waste-kierrätystuotteet
2017-03-31
Vakituista työtä RekryKoulutuksella
2016-12-20
Deletessä käytössä sähköinen siirtoasiakirja ja jäteraportointi
2016-12-20
Vastuullisuus toimintamme keskiössä – Delete auditoi jatkossa toimittajansa
2016-12-19
Uteliaisuus on valttia purkutyönjohdossa
2016-12-19
Vastuullinen laiva kustantaa itse omat hautajaisensa
2016-12-19
Näin teetät asbestityöt laadukkaasti
2016-11-23
Ekomossa yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi
2016-10-06
Betonijäte hyötykäyttöön jo purkupaikalla
2016-10-06
Digitalisaation loistava tulevaisuus
2016-10-06
Ongelmien deletointi on palveluammatti
2016-10-06
Romumuotoilu ryydittää makunautintoja
2016-10-06
Viemärit valmiina talveen
2016-10-05
Tuhansien siltojen maa
2016-10-05
Uusi Slussen alkaa muodostua Tukholmassa
2016-10-05
Täydellä teholla räjäytyksistä huolimatta
2016-10-05
Robotti pesee säiliöt edullisemmin
2016-06-23
Historiaa ei voi kirjoittaa uudelleen, mutta sitä kannattaa kirjoittaa lisää.
2016-06-22
Geoterminen lämpö on tosi syvältä
2016-06-21
Helsingin Haapaniemenkadun talon purun hiilijalanjälki mitataan
2016-06-21
Imatrankosken patoremontti on ensimmäinen laatuaan
2016-06-20
Väsymätön ahtaan paikan työmyyrä
2016-04-12
Urbaania purkua Helsingin Kasarmitorilla
2016-03-24
Pesu pidentää katon elinikää
2016-03-24
Turvallisuus on asennelaji
2016-03-24
Näin syntyi toimialan kiinnostavin brändi
2016-03-23
Harkittua ja hienovaraista purkua
2016-03-23
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
2016-03-23
Uusi biotuotetehdas kohoaa Äänekoskelle
2016-03-23
Teollisuuden ja rakentamisen jätteet kiertoon
2016-03-23
Asbestipurkua entistä turvallisemmin
Tanja Vepsäläinen
2016-03-23
Entistä tavoittavampaa asiakasviestintää
2015-12-22
Tankit puhtaiksi
2015-12-21
Puhdasta räjäyttämällä
2015-12-21
Vesitorni katosi maisemasta
2015-12-21
Pohjoismaista yhteistyötä
2015-12-21
Näppärästi letkua pitkin
2015-12-21
Kasvu on elinehto
2015-05-04
Imatran vesivoimalaitoksen neloskoneisto purettiin
2015-05-04
Jätteenpoltto-aseman piipusta ei nouse enää savua
2015-05-04
Kuvaus paljastaa viemärin viat
2015-05-04
Kiinteistön kasvojenpesu
2015-05-04
Megaluokan suurseisokki
2015-05-04
Tervetuloa Deleten uuteen verkkolehteen
2015-05-04
Kierrättämällä polttoainetta
2015-05-04
Jakomäessä puretaan
2017-12-07
Delete verkkolehti 3/2017
2017-06-22
Delete verkkolehti 2/2017
2017-04-11
Delete verkkolehti 1/2017
2016-12-20
Delete verkkolehti 4/2016
2016-10-06
Delete verkkolehti 3/2016
2016-06-23
Delete verkkolehti 2/2016
2016-03-24
Delete verkkolehti 1/2016
2015-12-22
Delete verkkolehti 2/2015
2015-04-20
Delete verkkolehti 1/2015
Artikkelit
Julkaistu 2016-06-21

Imatrankosken patoremontti on ensimmäinen laatuaan

Suomalaisessa kansallismaisemassa on käynnissä mittava urakka. Imatran voimalaitoksen padon peruskorjaus vie neljä vuotta ja vaatii monen eri alan ammattilaisen osaamista.

Kalliopora pärisee, ja työmiehet uurastavat. Toisella puolella velloo Vuoksi ja toisella puolella on jyrkkä pudotus kivikkoiseen kuivaan uomaan.

Ollaan Imatran ytimessä, Imatrankoskella, yhden Suomen kuuluisimman matkailunähtävyyden äärellä. Nyt se on kuitenkin työmaana ja sellaisena pysyy, kunnes padon peruskorjaus on saatu valmiiksi.

Parhaillaan uusitaan sektoriluukkua. Vanha teräksinen sektoriluukku on pilkottu osiin ja poistettu, ja uusi on tulossa Oulusta heinäkuussa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa saneerataan suurpatoa. Fortumin hanke toteutetaan Museoviraston valvonnassa. Rakenteiden kunnostuksessa pyritään huomiomaan mahdollisimman hyvin vuonna 1929 valmistuneen padon alkuperäinen ulkonäkö.

– Saneeraustyö on poikkeuksellinen kaikin puolin. Kohde, sijainti, hankkeen koko ja työn vaativuus ovat aivan omaa luokkaansa, sanoo hankkeen päätoteuttajan Destian työmaapäällikkö Jari Tirri.

legendium_delete_imatrankoskenpato0516

Delete pesee kivipinnat

Kiireisimpään aikaan patotyömaalla työskennellään aamusta iltaan seitsemänä päivänä viikossa. Vuosien 2015–2018 aikana tehtävä peruskorjaus työllistää yrityksiä Imatran seudulla arviolta 80 henkilötyövuoden verran. Peruskorjauksen hinta pysyy liikesalaisuutena.

Delete on mukana kahdessa projektissa: Viime vuonna se hoiti vesivoimalaitoksen koneiston betonipurkutyöt. Pato-osuudella Deleten tehtävänä on pestä kaikista kivipinnoista kalkkijäämät, poistaa huonoimmat saumat ja palauttaa kivipinnat alkuperäisen näköisiksi. Pesuprojekti on hyvin haastava, sillä osan työstä tekevät sukeltajat veden alla.

Pato-osuuden saneerauksessa ei ole kyse vain ulkonäöstä. Peruskorjauksen myötä Suomen suurimman vesivoimalaitoksen padon turvallisuus ja luotettavuus paranevat, ja padon käyttöikä pitenee useilla kymmenillä vuosilla.

– Vaikka padossa ei ollut mitään varsinaisesti rikki, oli se tullut käyttöikänsä päähän. Oli korkea aika ryhtyä peruskorjaukseen, huomauttaa Fortumin projektipäällikkö Heikki Puuska.

Erikoisosaamista tarvitaan

Peruskorjaustöiden ensimmäisessä vaiheessa viime vuonna korvattiin säännöstelypadolla oleva kapea silta leveämmällä sillalla.

Uusi, 4,8 metriä leveä patosilta mahdollistaa sen, että ajoneuvoja voidaan käyttää patolaitteen huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöissä.

Tänä vuonna vuorossa on sektoriluukun uusiminen, ja seuraavina vuosina kunnostetaan valssiluukut. Betonipatorakenteet kunnostetaan vaiheittain vuosien 2015–2018 aikana. Padon yläkanavan kivimuuria on yhteensä yli kilometrin verran.

legendium_delete_imatrankoskenpato0516

legendium_delete_imatrankoskenpato0516

Patotyömaalla ahertaa noin 25 työntekijää.

– Sukeltajia, metallimiehiä, raudoittajia, porareita, ruiskubetonoijia, vesipiikkaajia, suurpainepesijöitä, nosturikuskeja, injektoijia, Tirri luettelee.

Yksi esimerkki siitä, millaista erikoisosaamista kohde vaatii, ovat uusitun patosillan pilarit. Ne verhoiltiin vanhoista patorakenteista puretuista kivistä.

– Piti saada prikulleen alkuperäisen näköiset, mutta kivipintojen nakuttelu ei meiltä onnistunut. Lopulta Ylämaalta löytyi kaksi jo eläkkeellä olevaa kivenhakkaajaa, jotka kilkuttelivat pinnat valmiiksi, Tirri kertoo.

Virtaava vesi tuo haastetta

Patotyömaalla riittää haasteita, ja suunnitelmat elävät joka päivä.

– Kaikista haastavinta on se, että olemme tekemisissä virtaavan veden kanssa. Sukeltajat joutuvat työskentelemään paljon öisin ja viikonloppuisin, jolloin virtaus on yleensä pienempi, Tirri huomauttaa.

Työmiehiä suojaa 55 tonnin painoinen työpato, joka pitelee kurissa Vuoksen vesimassoja.

legendium_delete_imatrankoskenpato0516

Kuivan puolen työpato turvaa työntekijöitä, jos tulee ohijuoksutuksia.

Ohijuoksutuksia osuu kohdalle satunnaisesti, jos vesivoimalassa on häiriö. Peruskorjauksesta huolimatta padon pitää olla koko ajan toimintavalmiudessa ja kahden luukun käyttövalmiina.

Tirriin ja työmaainsinööri Jussi Virolaiseen on tehnyt vaikutuksen yli 80 vuoden takainen ammattitaito. Esimerkiksi mittatarkkuus silloisilla laitteilla on ollut erittäin täsmällistä.

– Silloin ei kuitenkaan osattu tehdä pakkasenkestävää betonia, ja siksi betonipinnat ovatkin pahasti rapautuneet. Rapautuminen on mennyt syvemmälle kuin mitä ajateltiin, Virolainen huomauttaa.

Koskinäytöksiä lauantaisin

Padon välttämätön peruskorjaus merkitsee takapakkia Imatran matkailulle. Koskinäytökset ovat kesäisin keränneet Vuoksen varrelle yleisöä viikon jokaisena päivänä. Tänä kesänä koskinäytöksiä voidaan toteuttaa lauantaisin. Yhteensä niitä kertyy 11.

Kesinä 2017 ja 2018 koskinäytöksiä ei toteuteta lainkaan. Peruskorjauksen valmistumisen jälkeisestä ajasta ei ole vielä tehty päätöksiä.

– Koskinäytökset ovat olleet kiistatta Imatran vetovoimatekijä numero yksi. Käymme Fortumin kanssa neuvotteluja jatkosta. Meidän toiveemme on, että koskinäytökset voisivat peruskorjauksen jälkeen jatkua normaalisti, kertoo tapahtumatuottaja Juha Sorjonen Imatran seudun kehitysyhtiön matkailupalveluista.

Jos uoma pysyy jatkossa kuivana, on se Sorjosen mukaan myös mahdollisuus imatralaisille palvelutuottajille tehdä asioita uudella tavalla.

– Ja onhan se hienoa, että pato palautetaan samannäköiseksi kuin se oli vuonna 1929. Aidot, autenttiset tarinat kiinnostavat matkailijoita, Sorjonen huomauttaa.

legendium_delete_imatrankoskenpato0516

 

Imatrankosken suurpato

Imatrankosken suurpato on Suomen vanhin. Se valmistui vuonna 1929. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1922. Ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön 1928 ja viimeinen eli seitsemäs koneisto 1951. Imatrankoski on Vuoksessa, joka virtaa Saimaan kaakkoisrannalta Laatokkaan.

Imatran voimalaitos on Suomen suurin vesivoimalaitos. Sen nykyinen teho on 192 MW ja sen vuosituotanto on runsaat 1 000 GWh, mikä vastaa yli 230 000 kotitalouden vuosikulutusta.

Teksti Tiina Suomalainen

Kuvat Mikko Nikkinen

Lue myös aikaisempi juttu aiheesta: IMATRAN VESIVOIMALAITOKSEN NELOSKONEISTO PURETTIIN

Imatrankosken patoremontti on ensimmäinen laatuaan

 

Suomalaisessa kansallismaisemassa on käynnissä mittava urakka. Imatran voimalaitoksen padon peruskorjaus vie neljä vuotta ja vaatii monen eri alan ammattilaisen osaamista.

Kaikki oikeudet Delete © 2018 www.delete.fi