Takaisin
Takaisin
Sisältö
Artikkelit
Kuvat
Videot
Lehtiarkisto
Album
Artikkelit
Energiatehokkuus
Kiertotalous
Kiinteistöt kuntoon
Kuvat
Pääkirjoitus
Purkupalvelut
Teollisuuden kohteissa
Työturvallisuus
Videot
Vieraskynä
Youtube
Kuva hissikuilusta
2018-12-11
Riihimäen sairaalan hissipurku
Artikkelin haastateltavat yhteiskuvassa
2018-10-08
Olympiastadion rakentuu monen toimijan yhteistyöllä
Delete räjäytyspuhdistuslaitteistoa
2018-07-18
Regulaatio kirittää päästöjä hillitseviä innovaatioita teollisuudessa
2018-06-15
Räjäytystekniikan ritarit
2018-06-08
Marko Virtanen on Deleten Pelle Peloton
2018-02-06
Parasta päälle voimalaitosten huollossa
2018-01-23
Putkiremontti alkaa tarkalla kuntokartoituksella
2018-01-11
Valaistuja kasvihuoneita kierrätetyistä ikkunoista
2017-12-07
Matinkylän jäähallin kolmas elämä
2017-12-07
Upouutta vanhaa saneeraamalla – Ratina on Tampereen uusi ostoskeskittymä
2017-12-07
Suomen vanhin tuulivoimalapuisto purettiin ja materiaalit kierrätettiin
2017-12-07
Digitalisaatio tuo ennakoitavuutta prosessipuhdistukseen
2017-12-07
Metsä Groupin biotuotetehdas on kestävän biotalouden edelläkävijä
2017-12-05
Deleten RekryKoulutus alkaa jälleen
2017-11-09
Sukkatehtaan uusi elämä – toimistotiloista moderneiksi asuinhuoneistoiksi
Asbestikartoitus ja näytteidenotto kylpyhuoneesta ennen linjasaneerausta
2017-11-09
Huolellinen asbestikartoitus on tärkeä osa onnistunutta linjasaneerausta
2017-09-18
Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöportin 28 siltapaikka uusiutui
2017-06-22
Pahamaineiset haitalliset aineet
2017-06-22
Hyvästi, Koverhar
2017-06-22
Deleten RekryKoulutuksesta vakituinen työ kuudelle uudelle ammattilaiselle
2017-06-22
Delete mittasi Helsingin Haapaniemenkatu 4 purkutyön hiilijalanjäljen
2017-06-22
Deleten purkulaskurilla helposti arvio kiinteistön purkutyön kustannuksista
2017-06-22
AquaCutter -vesipiikkausrobotti tekee työstä turvallisempaa
2017-06-22
Pysähdy miettimään
2017-04-21
Pohjoismaiden johtavaa ympäristöpalvelua – asenne kohdillaan
2017-04-20
Turvallisuus on Domsjö Fabrikerissa etusijalla
2017-04-11
Ship Recycling -hanke etsii 100-metristä laivaa purettavaksi
2017-04-04
Deleten opas talonpurkajalle
2017-04-04
Vain 100-prosenttinen asenne on riittävän hyvä työturvallisuudessa
2017-04-04
Käynninaikaiset Bang & Clean -puhdistukset teollisuuteen
2017-04-04
Purkumateriaalille uutta käyttöä – Delete lanseeraa Waste-kierrätystuotteet
2017-03-31
Vakituista työtä RekryKoulutuksella
2016-12-20
Deletessä käytössä sähköinen siirtoasiakirja ja jäteraportointi
2016-12-20
Vastuullisuus toimintamme keskiössä – Delete auditoi jatkossa toimittajansa
2016-12-19
Uteliaisuus on valttia purkutyönjohdossa
2016-12-19
Vastuullinen laiva kustantaa itse omat hautajaisensa
2016-12-19
Näin teetät asbestityöt laadukkaasti
2016-11-23
Ekomossa yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi
2016-10-06
Betonijäte hyötykäyttöön jo purkupaikalla
2016-10-06
Digitalisaation loistava tulevaisuus
2016-10-06
Ongelmien deletointi on palveluammatti
2016-10-06
Romumuotoilu ryydittää makunautintoja
2016-10-06
Viemärit valmiina talveen
2016-10-05
Tuhansien siltojen maa
2016-10-05
Uusi Slussen alkaa muodostua Tukholmassa
2016-10-05
Täydellä teholla räjäytyksistä huolimatta
2016-10-05
Robotti pesee säiliöt edullisemmin
2016-06-23
Historiaa ei voi kirjoittaa uudelleen, mutta sitä kannattaa kirjoittaa lisää.
2016-06-22
Geoterminen lämpö on tosi syvältä
2016-06-21
Helsingin Haapaniemenkadun talon purun hiilijalanjälki mitataan
2016-06-21
Imatrankosken patoremontti on ensimmäinen laatuaan
2016-06-20
Väsymätön ahtaan paikan työmyyrä
2016-04-12
Urbaania purkua Helsingin Kasarmitorilla
2016-03-24
Pesu pidentää katon elinikää
2016-03-24
Turvallisuus on asennelaji
2016-03-24
Näin syntyi toimialan kiinnostavin brändi
2016-03-23
Harkittua ja hienovaraista purkua
2016-03-23
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
2016-03-23
Uusi biotuotetehdas kohoaa Äänekoskelle
2016-03-23
Teollisuuden ja rakentamisen jätteet kiertoon
2016-03-23
Asbestipurkua entistä turvallisemmin
Tanja Vepsäläinen
2016-03-23
Entistä tavoittavampaa asiakasviestintää
2015-12-22
Tankit puhtaiksi
2015-12-21
Puhdasta räjäyttämällä
2015-12-21
Vesitorni katosi maisemasta
2015-12-21
Pohjoismaista yhteistyötä
2015-12-21
Näppärästi letkua pitkin
2015-12-21
Kasvu on elinehto
2015-05-04
Imatran vesivoimalaitoksen neloskoneisto purettiin
2015-05-04
Jätteenpoltto-aseman piipusta ei nouse enää savua
2015-05-04
Kuvaus paljastaa viemärin viat
2015-05-04
Kiinteistön kasvojenpesu
2015-05-04
Megaluokan suurseisokki
2015-05-04
Tervetuloa Deleten uuteen verkkolehteen
2015-05-04
Kierrättämällä polttoainetta
2015-05-04
Jakomäessä puretaan
2017-12-07
Delete verkkolehti 3/2017
2017-06-22
Delete verkkolehti 2/2017
2017-04-11
Delete verkkolehti 1/2017
2016-12-20
Delete verkkolehti 4/2016
2016-10-06
Delete verkkolehti 3/2016
2016-06-23
Delete verkkolehti 2/2016
2016-03-24
Delete verkkolehti 1/2016
2015-12-22
Delete verkkolehti 2/2015
2015-04-20
Delete verkkolehti 1/2015
Energiatehokkuus
Julkaistu 2016-06-22

Geoterminen lämpö

on tosi syvältä

Espoon Otaniemessä porataan paljon pintaa syvemmälle – seitsemään kilometriin asti. St1 Deep Heat Oy rakentaa paikalle kaksi syvälämpökaivoa ja Suomen ensimmäisen geotermisen lämpölaitoksen.

geolampohanke-10hires

Teksti: Vesa Ville Mattila     Kuvat: Jari Härkönen

 

geolampohanke-9hires

Syvällä maankuoressa piilee ikivanhaa ja yhä jäähtyvää lämpöä. Sitä kuitenkin myös syntyy lisää, kun alkuaineet maan sisuksissa luonnollisella tavalla puoliintuvat. Tätä energiaa voidaan hyödyntää lämmityksessä periaatteessa hyvin yksinkertaisella tavalla.

– Geotermisessä lämpölaitoksessa vettä pumpataan porattua reikää pitkin useiden kilometrien syvyyteen. Siellä vesi siirtyy maanalaisena lämmönvaihtimena toimivia kallion halkeamia myöten toiseen porattuun reikään ja nousee ylös noin 120 asteeseen kuumentuneena, selittää St1 Deep Heat Oy:n tuotantojohtaja Tero Saarno (kuvassa yläpuolella).

Maan pinnalla lämmin vesi yhdistetään putkistolla lämpölaitoksen järjestelmiin ja edelleen kaukolämpöverkkoon.

Kotimaista, uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa

Geoterminen energia on kokonaan kotimaista, täysin uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa. Siksi se saattaa merkitä isoa harppausta kohti fossiilisista polttoaineista luopumista suomalaisessa lämmöntuotannossa.

Suomessa geotermisen lämmön hyödyntäminen on kuitenkin varsin vaativaa.

– Maamme sijaitsee maailman vanhimman mannerlaatan päällä. Koska se on myös ennättänyt jäähtyä pisimpään, riittävää lämpöä löytääkseen pitää graniitissa kaivautua seitsemän kilometrin syvyyteen, Saarno sanoo.

Pelkkä poraaminen ei riitä. Sitä ennen pitää suunnitella perin pohjin muun muassa reikien koot, kulmat, putkimateriaalit ja putkien kiinnitykset.

Vuorokaudessa

pari sataa metriä

Fortumin lämpölaitoksen alueelle Otaniemeen koottu jättikokoinen porausjärjestelmä aloitti työnsä toukokuun alussa. Kahden reiän poraaminen kestää puoli vuotta.

Syvälämpökaivojen porauksesta vastaava saksalainen yritys, H. Anger´s Soehne, tekee töitä kellon ympäri.

geolampohanke-12hires

Poraa käyttää yhdessä vuorossa viisi alan ammattilaista.

 

Parhaimmillaan yksi reikä syvenee pari sataa metriä vuorokauden aikana. Reikien halkaisijat ovat alkupäässä yli 100 senttimetriä ja syvimmässä kohdassa runsaat 20 senttimetriä.

– Reiät suuntautuvat pääsääntöisesti alaspäin. Matkallaan ne voivat kuitenkin mutkitella, jos kallion koostumus sitä vaatii. Reikien sisään asennetaan suojaputket, jotka betonoidaan kiinni ympäröivään kallioon, Saarno kertoo.

Reiät porataan paineilmavasaratekniikalla. Porausputken päässä olevan vasaran kruunu eli terä pirstoo kalliota ison iskuporakoneen tapaan. Poraa käyttävä paineilma nostaa ylös pikkurillin kynnen kokoiseksi murentuneen kiviaineksen ja siihen sekoittuneen veden.

 

 

 

geolampohanke-11hires

Reiät porataan paineilmavasaratekniikalla, joka toimii kuin iso iskuporakone konsanaan.

 

geolampohanke-13hires

Porausjärjestelmä muodostuu monesta osasta, ja sen kuljettaminen Otaniemeen vaati 58 rekkakuormaa.

 

Geotermiset lämpölaitokset saattavat yleistyä

Otaniemeen ensi keväänä valmistuva geoterminen lämpölaitos on pilottihanke. Tuotannon ostaa Fortum, joka arvioi sen kattavan kymmenesosan kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.

Pilottihake maksaa useita kymmeniä miljoonia euroja. Jos tekniikka osoittautuu toimivaksi ja sijoitus kannattavaksi, luvassa on lisää vastaavanlaisia geotermisiä lämpölaitoksia eri puolille Suomea.

– Maassamme on yksi maailman tiheimmistä kaukolämpöverkoista. Periaatteessa tällaisen laitoksen voisi tehdä jokaiseen kaukolämpöverkkoon: Helsinkiin vaikka kymmenen, Espooseen kolme tai neljä, muihin isoihin kaupunkeihin pari kuhunkin, Saarno visioi.

Bonuksena Otaniemestä tulee oppia syvälämpökaivon poraamisesta ja vedenvirtauksen hallitsemisesta haastavassa graniitissa. Tällaiset taidot saattavat merkitä myyntivalttia myös maailmalla.

Delete huolehtii työmaan vesienhallinnasta

Otaniemen syvälämpökaivotyömaalla Delete huolehtii vesienhallinnasta.

Kun graniittiin porataan reikää, sinne valuu vettä ympäröivästä kalliosta. Vesi nousee paineilman ja poran pirstoman kiviaineksen kanssa ylös. Maan päällä kiintoainekset erotetaan vedestä.

Vesi johdetaan säiliöihin, jotka Deleten imuautot tyhjentävät tarpeen mukaan. Kiivaimmillaan imuauton tankki täyttyy parissa tunnissa.

 

geolampohanke-5hires

Kaluston huoltotaukoja lukuun ottamatta Otaniemessä porataan vuorokauden ympäri. Myös Deleten imuauto päivystää jatkuvasti paikalla.

 

geolampohanke-1hires

Deleten Peter Ekroos ja imuauto ovat valmiina työmaalla.

 

– Olemme valmiudessa vuorokauden ympäri. Käytännössä työmaalla päivystää koko ajan imuauto kuljettajineen. Veden pumppaamiseen käytämme omia sähköpumppujamme, kertoo yksikön päällikkö Petri Pääkkönen Deletestä.

– Lisämausteensa työhön tuo tilan ahtaus. Vedet eivät saa päästä valloilleen, ja muidenkin kuin meidän autojemme pitää päästä liikkumaan työmaalla.

Suurten numeroiden hanke

  • Porausjärjestelmä kuljettamiseen Otaniemeen tarvittiin 58 rekkakuormaa.
  • Yli 50 metriä korkea pora pystyy nostamaan runsaat 420 tonnia.
  • Sähkökäyttöisen poran liityntäteho verkkoon on 6,3 megawattia.
  • Poran terä iskee kalliota 20 kertaa sekunnissa ja kääntyy 10 kierrosta minuutissa.
  • Poraa käyttää yhdessä vuorossa 5 ammattilaista, joista yksi on St1 Deep Heatin henkilökuntaa.
  • Hanke työllistää rakennusvaiheessa jopa 50 henkilöä, valtaosan suomalaista yrityksistä.
  • Otaniemeen tehtävät 7 kilometrin reiät ovat Suomen syvimmät (entinen ennätys 2,5 kilometriä) ja maailman syvimmät vasaratekniikalla poratut.
  • Valmistuessaan laitos tuottaa lämpöä 40 megawatin teholla. Lämpöä riittää noin 20 000 talouden tarpeisiin.
  • Otaniemessä saatava geoterminen lämpö korvaa vuodessa noin 100 000 tonnia kivihiiltä kaukolämmön tuotannossa.

Otaniemessä saatava geoterminen lämpö korvaa vuodessa noin 100 000 tonnia kivihiiltä kaukolämmön tuotannossa.

Porausjärjestelmä kuljettamiseen Otaniemeen tarvittiin 58 rekkakuormaa.

Yli 50 metriä korkea pora pystyy nostamaan runsaat 420 tonnia.

Reiät porataan paineilmavasaratekniikalla, joka toimii kuin iso iskuporakone konsanaan.

Porausjärjestelmä muodostuu monesta osasta, ja sen kuljettaminen Otaniemeen vaati 58 rekkakuormaa.

Poraa käyttää yhdessä vuorossa viisi alan ammattilaista.

Espoon Otaniemessä porataan paljon pintaa syvemmälle.

Reiät porataan paineilmavasaratekniikalla, joka toimii kuin iso iskuporakone konsanaan.

– Suomen syvimpien reikien poraaminen vaatii yli 50 metriä korkean poran, Tero Saarno esittelee.

 

– Maassamme on yksi maailman tiheimmistä kaukolämpöverkoista. Periaatteessa tällaisen laitoksen voisi tehdä jokaiseen kaukolämpöverkkoon: Helsinkiin vaikka kymmenen, Espooseen kolme tai neljä, muihin isoihin kaupunkeihin pari kuhunkin, Tero Saarno visioi.

Kaluston huoltotaukoja lukuun ottamatta Otaniemessä porataan vuorokauden ympäri. Myös Deleten imuauto päivystää jatkuvasti paikalla. Deleten Peter Ekroos ja imuauto ovat valmiina työmaalla.

Kaikki oikeudet Delete © 2018 www.delete.fi