Takaisin
Takaisin
Sisältö
Artikkelit
Kuvat
Videot
Lehtiarkisto
Album
Artikkelit
Energiatehokkuus
Kiertotalous
Kiinteistöt kuntoon
Kuvat
Pääkirjoitus
Purkupalvelut
Teollisuuden kohteissa
Työturvallisuus
Videot
Vieraskynä
Youtube
Kuva hissikuilusta
2018-12-11
Riihimäen sairaalan hissipurku
Artikkelin haastateltavat yhteiskuvassa
2018-10-08
Olympiastadion rakentuu monen toimijan yhteistyöllä
Delete räjäytyspuhdistuslaitteistoa
2018-07-18
Regulaatio kirittää päästöjä hillitseviä innovaatioita teollisuudessa
2018-06-15
Räjäytystekniikan ritarit
2018-06-08
Marko Virtanen on Deleten Pelle Peloton
2018-02-06
Parasta päälle voimalaitosten huollossa
2018-01-23
Putkiremontti alkaa tarkalla kuntokartoituksella
2018-01-11
Valaistuja kasvihuoneita kierrätetyistä ikkunoista
2017-12-07
Matinkylän jäähallin kolmas elämä
2017-12-07
Upouutta vanhaa saneeraamalla – Ratina on Tampereen uusi ostoskeskittymä
2017-12-07
Suomen vanhin tuulivoimalapuisto purettiin ja materiaalit kierrätettiin
2017-12-07
Digitalisaatio tuo ennakoitavuutta prosessipuhdistukseen
2017-12-07
Metsä Groupin biotuotetehdas on kestävän biotalouden edelläkävijä
2017-12-05
Deleten RekryKoulutus alkaa jälleen
2017-11-09
Sukkatehtaan uusi elämä – toimistotiloista moderneiksi asuinhuoneistoiksi
Asbestikartoitus ja näytteidenotto kylpyhuoneesta ennen linjasaneerausta
2017-11-09
Huolellinen asbestikartoitus on tärkeä osa onnistunutta linjasaneerausta
2017-09-18
Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöportin 28 siltapaikka uusiutui
2017-06-22
Pahamaineiset haitalliset aineet
2017-06-22
Hyvästi, Koverhar
2017-06-22
Deleten RekryKoulutuksesta vakituinen työ kuudelle uudelle ammattilaiselle
2017-06-22
Delete mittasi Helsingin Haapaniemenkatu 4 purkutyön hiilijalanjäljen
2017-06-22
Deleten purkulaskurilla helposti arvio kiinteistön purkutyön kustannuksista
2017-06-22
AquaCutter -vesipiikkausrobotti tekee työstä turvallisempaa
2017-06-22
Pysähdy miettimään
2017-04-21
Pohjoismaiden johtavaa ympäristöpalvelua – asenne kohdillaan
2017-04-20
Turvallisuus on Domsjö Fabrikerissa etusijalla
2017-04-11
Ship Recycling -hanke etsii 100-metristä laivaa purettavaksi
2017-04-04
Deleten opas talonpurkajalle
2017-04-04
Vain 100-prosenttinen asenne on riittävän hyvä työturvallisuudessa
2017-04-04
Käynninaikaiset Bang & Clean -puhdistukset teollisuuteen
2017-04-04
Purkumateriaalille uutta käyttöä – Delete lanseeraa Waste-kierrätystuotteet
2017-03-31
Vakituista työtä RekryKoulutuksella
2016-12-20
Deletessä käytössä sähköinen siirtoasiakirja ja jäteraportointi
2016-12-20
Vastuullisuus toimintamme keskiössä – Delete auditoi jatkossa toimittajansa
2016-12-19
Uteliaisuus on valttia purkutyönjohdossa
2016-12-19
Vastuullinen laiva kustantaa itse omat hautajaisensa
2016-12-19
Näin teetät asbestityöt laadukkaasti
2016-11-23
Ekomossa yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi
2016-10-06
Betonijäte hyötykäyttöön jo purkupaikalla
2016-10-06
Digitalisaation loistava tulevaisuus
2016-10-06
Ongelmien deletointi on palveluammatti
2016-10-06
Romumuotoilu ryydittää makunautintoja
2016-10-06
Viemärit valmiina talveen
2016-10-05
Tuhansien siltojen maa
2016-10-05
Uusi Slussen alkaa muodostua Tukholmassa
2016-10-05
Täydellä teholla räjäytyksistä huolimatta
2016-10-05
Robotti pesee säiliöt edullisemmin
2016-06-23
Historiaa ei voi kirjoittaa uudelleen, mutta sitä kannattaa kirjoittaa lisää.
2016-06-22
Geoterminen lämpö on tosi syvältä
2016-06-21
Helsingin Haapaniemenkadun talon purun hiilijalanjälki mitataan
2016-06-21
Imatrankosken patoremontti on ensimmäinen laatuaan
2016-06-20
Väsymätön ahtaan paikan työmyyrä
2016-04-12
Urbaania purkua Helsingin Kasarmitorilla
2016-03-24
Pesu pidentää katon elinikää
2016-03-24
Turvallisuus on asennelaji
2016-03-24
Näin syntyi toimialan kiinnostavin brändi
2016-03-23
Harkittua ja hienovaraista purkua
2016-03-23
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
2016-03-23
Uusi biotuotetehdas kohoaa Äänekoskelle
2016-03-23
Teollisuuden ja rakentamisen jätteet kiertoon
2016-03-23
Asbestipurkua entistä turvallisemmin
Tanja Vepsäläinen
2016-03-23
Entistä tavoittavampaa asiakasviestintää
2015-12-22
Tankit puhtaiksi
2015-12-21
Puhdasta räjäyttämällä
2015-12-21
Vesitorni katosi maisemasta
2015-12-21
Pohjoismaista yhteistyötä
2015-12-21
Näppärästi letkua pitkin
2015-12-21
Kasvu on elinehto
2015-05-04
Imatran vesivoimalaitoksen neloskoneisto purettiin
2015-05-04
Jätteenpoltto-aseman piipusta ei nouse enää savua
2015-05-04
Kuvaus paljastaa viemärin viat
2015-05-04
Kiinteistön kasvojenpesu
2015-05-04
Megaluokan suurseisokki
2015-05-04
Tervetuloa Deleten uuteen verkkolehteen
2015-05-04
Kierrättämällä polttoainetta
2015-05-04
Jakomäessä puretaan
2017-12-07
Delete verkkolehti 3/2017
2017-06-22
Delete verkkolehti 2/2017
2017-04-11
Delete verkkolehti 1/2017
2016-12-20
Delete verkkolehti 4/2016
2016-10-06
Delete verkkolehti 3/2016
2016-06-23
Delete verkkolehti 2/2016
2016-03-24
Delete verkkolehti 1/2016
2015-12-22
Delete verkkolehti 2/2015
2015-04-20
Delete verkkolehti 1/2015
Vesitorni katosi maisemasta

Lauttasaaren korkeimmalla laella 56 vuotta  seissyt maamerkki purettiin sijoiltaan 10 viikossa. 

Vahvat teräsleuat pureutuivat betoniin ja murensivat määrätietoisesti sienen mallisen vesitornin lakin reunaa. Helsingin Lauttasaaressa maamerkkinä pidetty rakennelma kohtasi vääjäämättä loppunsa pala kerrallaan. Purku ajoitettiin syksyyn, jotta sade sitoisi betonipölyjä.

– Rakenne on tunnettava hyvin, sillä aina on olemassa hallitsemattoman romahduksen vaara. Sitä paitsi korkeat kohteet ovat aina vaativia, muistuttaa projektipäällikkö, Lauttasaaren työmaan johtaja Jari Pikkupirtti.

Kiertotalous
Julkaistu 2015-12-21

Kiistelty kohde on työmiesten mukaan kuitenkin kuten mikä tahansa muu purettavaksi määrätty:

– Muuta erikoista urakassa ei minun näkökulmastani ole kuin se, että ensimmäistä kertaa puran tämän mallista rakennelmaa, toteaa koneenkuljettaja Esa Mäkiranta Deletestä käyttäessään pitkäpuomikonetta tottuneesti.

42 metriin kurottava kone on Suomessa ainut laatuaan, ja sitä käyttää vain muutama kuski. Mäkiranta on työskennellyt sillä 1,5 vuotta ja tuntee sen kuin omat taskunsa.

– Puran koko vesitornin tällä samalla koneella. Aluksi käytän pidempää puomia ja kun purku etenee tornin jalkaosaan, puomi vaihdetaan lyhyempään, Mäkiranta selittää.

Hän aloitti työn purkamalla tornin peltikaton ja sen alla sijaitsevat vesikaton puurakenteet pitkäpuomikoneen kouralla. Tämän jälkeen Mäkiranta eteni kevyempiin, kevytsoraharkoista tehtyihin osiin.

Lopuksi koitti koko purku-urakan vaativin vaihe, ja kouran tilalle vaihdettiin purkusakset. Niillä paloitellaan ensin rakennelman lakkiosan betoni pieniksi kimpaleiksi.

Tarvittaessa vahvimpia kohtia nuijitaan hydraulivasaralla. Lopuksi puretaan tornin jalkaosa.

Tavanomaista vaativampi kohde

Projektinjohtaja Kari Hartikainen Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksesta vertaa purku-urakkaa 4 500 neliömetrin kokoisen toimiston tai keskikokoisen koulun purkamiseen. Betonia on purettavaksi noin 3 000 tonnia.

– Muotonsa takia kyseessä on kuitenkin keskitasoa vaativampi urakka. Vain parilla toimittajalla on kalustoa ja osaamista hallita tällaista työtä, hän pohtii.

– Tällaisessa vesitornissa on metka rakenne, eikä näitä ole montaa purettavaksi. Tästä syystä urakka on ainutkertainen, kertoo toimialapäällikkö Janne Salonen Deletestä.

Sienen lakkia muistuttava yläosa puretaan sektori kerrallaan. Kaikkineen osioita on kuusi.

– Rakenne on tunnettava hyvin, sillä aina on olemassa hallitsemattoman romahduksen vaara. Sitä paitsi korkeat kohteet ovat aina vaativia, muistuttaa projektipäällikkö, Lauttasaaren työmaan johtaja Jari Pikkupirtti (kuvassa oikealla).

Koska rakenne on erikoinen, on myös purkamisen suunnitteluun kulunut tavallista enemmän aikaa. Rakennusaikaisia piirustuksia on käyty yksityiskohtaisesti lävitse Helsingin kaupungin rakennusviraston kanssa, ja koko urakan ajan niihin palataan päivittäin.

Jari Pikkupirtti
Projektipäällikkö
0400 569 707
Janne Salonen
toimialapäällikkö
040 717 7600

Laru 07 DEL

– Näin pystymme takaamaan, että purku sujuu oikeassa järjestyksessä ja turvallisesti, Pikkupirtti tarkentaa.

Purkuaikaakin varattiin tuplaten muihin tämän kokoisiin hankkeisiin verrattuna.

– Yleensä tämän kokoisen rakenteen purku kestää noin kolme viikkoa, mutta tälle on varattu kaksi kuukautta, Janne Salonen toteaa.

Kaupunki on tehnyt kohteen purku- ja ympäristön­suojelu­suunnittelun ja hankkinut purkuluvan sekä valvoo työmaata. Delete huolehtii viranomaisluvat.

Pitkäpuomikone ja sen kuljettaja 

  • koneen puikoissa on kokenut koneenkuljettaja Esa Mäkiranta
  • kuljetetaan kohteeseen kolmella lavetilla
  • kokonaispaino 130 tonnia
  • pisin puomi ylettyy 42 metriin, lyhyempi 15 metriin
  • puomiin voi kiinnittää muun muassa purku­kouran, purku­sakset tai hydraulivasaran
  • puomissa on kamera ja hytissä näyttö, josta kuljettaja näkee purettavan kohdan tarkasti

Purkutyö tehdään kokonaan yhdellä pitkä-puomikoneella. Tornin leveimmän osan purkuun käytetään pidempää puomia, minkä jälkeen tilalle vaihdetaan lyhyempi. Vaihtoon kuluu 3–4 tuntia.

42 metriin kurottava kone on Suomessa ainut laatuaan, ja sitä käyttää vain muutama kuski. Mäkiranta on työskennellyt sillä 1,5 vuotta ja tuntee sen kuin omat taskunsa.
Haitat minimiiin

Haastavuudestaan huolimatta työssä tarvitaan vain kahta konetta. Työmaalla vallitseekin yllättävän rauhallinen tunnelma.
– Pitkäpuomikoneen lisäksi paikalla on lajittelukone, ja työntekijöitä on neljä, Jari Pikkupirtti kertoo.

Lajittelukone erottelee purkumateriaalit omiin kasoihinsa; betonijäte, teräs, puu ja muu rakennusjäte, kuten eristevillat lajitellaan, jotta ne voidaan kuljettaa purun jälkeen siirtolavoilla kohteesta edelleen käsiteltäviksi.

Purku on nyt näyttävimmässä vaiheessaan, mutta valmistelevia töitä on tehty jo aiemmin. Keväällä purkulupaa odotellessa aloitettiin haitta-ainepurku.

Tämän ikäisissä rakennuksissa on käytetty nykyään haitallisiksi tiedettyjä asbestia ja korroosiosuojana kreosoottia, eli kivihiilipikeä. Myös maaleissa on raskasmetallia, kuten lyijyä.

– Ne huolehdittiin pois alipaineistetussa tilassa, jotta purkutyön tekijät saattoivat tulla töihin tavanomaisissa työvarusteissaan, Kari Hartikainen kertoo.

Myös purkutöiden aloitusajankohdalla oli väliä:
– Kallion laella tuulen nopeus voi olla 15–30 metriä sekunnissa. Purku ajoitettiin syksyyn, jotta mahdollinen sade sitoisi betonipölyä, Hartikainen toteaa.

Koska syksy on ollut yllättävän sateeton, apua pölyn hallintaan saadaan pitkäpuomikoneen vakiovarusteesta. Saksien juuressa sijaitsevasta suuttimesta suihkutetaan purkukohtaan kovalla paineella vettä, jotta irtoava betonipöly sitoutuisi siihen, eikä leijuisi etäälle kohteesta.

Laru 06 DEL

 

Logistinen palapeli

Vesitorni sijaitsee kallion laella, ja sen ympäristö on logistisesti haastava. Kadut ovat kapeita ja aivan vieressä on runsaasti kerrostaloasutusta.

– Pitkäpuomikoneen kuljetukseen tarvitaan kolme rekkalavettia, eli se tuodaan aina kohteeseen osissa ja kootaan paikan päällä toimintakuntoon, Jari Pikkupirtti kertoo.

Ahtailla väylillä sekä laitteiden että rakennusjätteen kuljetukset on suunniteltava tarkasti ja huolehdittava liikennejärjestelyistä.

– Ne, samoin kuin tiedotus niin asukkaille kuin lehdistöllekin on suunniteltu Helsingin kaupungin ja Deleten yhteistyönä, mutta esimerkiksi teiden väliaikaisesta sulkemisesta huolehtii Delete, Kari Hartikainen tarkentaa.

Luottamus yhdessä tekemiseen sävyttää urakan etenemistä.

– Mitä Deleten kanssa on sovittu, on pitänyt. Olemme saavuttaneet keskinäisen luottamuksen jo aiemmissa yhteisissä urakoissa, Hartikainen kehaisee.

Takaisin luonnontilaan

34 metriä korkea rakenne on maan tasalla 10 viikon purkamisen jälkeen.

Urakka ei kuitenkaan pääty siihen. Tornin alla sijaitsevan pystykuilun ja vaakatunnelin taitekohtaan valetaan 80 senttimetrin paksuinen väliseinä.

Tunneli täytetään lopuksi kiviaineksella ja puretulla betonilla, joiden käyttöön on ympäristöviraston lupa.

– Ennen purun aloittamista maa suojattiin suodatinkankaalla. Loppu betonimurske ja sen kerännyt suodatinkangas viedään keväällä pois ennen maisemointitöitä, Janne Salonen tarkentaa.

Keväällä viherrakentaminen aloitetaan istutuksilla ja nurmialueen kylvöllä.

– Koko Kotkavuoren laki vapautuu puistoksi virkistyskäyttöön, Kari Hartikainen toteaa.

Torni laru

Teksti Susanna Haanpää

Kuvat Jaakko Lukumaa ja Tanja Vepsäläinen

Vesitornin nousu ja tuho

Vuonna 1958 rakennettu Lauttasaaren vesitorni siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1996, kun käyttövettä alettiin saada Lauttasaareen pumpulla.

Torni jäi käyttämättömäksi, ja suppilon reilun senttimetrin paksuinen suojabetoni alkoi hiljalleen rapistua ja pudota alas. Viitisen vuotta sitten alue aidattiin turvallisuussyistä. Samalla mietittiin, voisiko tornin kunnostaa.

– Selvityksen mukaan kustannus olisi ollut kolme miljoonaa euroa. Näin kallista projektia ei voitu hyväksyä, kertaa projektinjohtaja Kari Hartikainen Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Vuonna 2010 tornille haettiin purkulupaa, mutta asukkaiden vastustuksen vuoksi järjestettiin arkkitehtikilpailu uusien käyttötapojen löytymiseksi.

Tämä ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta ja purkulupaa haettiin uudestaan vuosina 2011 ja 2012, Hartikainen sanoo.

Asukkaiden mukaan torni olisi pitänyt säilyttää kaupunkikuvaan kuuluvana maamerkkinä. Kaupunginhallitus päätti järjestää vesitornin myyntikilpailun, mutta sekään ei tuottanut toivottua tulosta.

Lopulta vuonna 2013 tehtiin päätös tornin purkamisesta. Asukkaat valittivat päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, jonka hylkäävän päätöksen jälkeen myös Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämäkin valitus käsiteltiin ja hylättiin vuonna 2015, ja purkuluvasta tuli lainvoimainen. Tornin purkaminen voitiin aloittaa.

 

Kaikki oikeudet Delete © 2018 www.delete.fi