2018-10-08
Olympiastadion rakentuu monen toimijan yhteistyöllä
Pohjoismaista yhteistyötä
SSAB:n sammutustorni Ruotsin Luulajassa rakennettiin vuonna 1975. Tornin iän ja uusien ympäristövaatimusten takia sille ei kuitenkaan ollut enää käyttöä. Ennen purkamista sammutustorni oli noin 30 metriä korkea rakennus, joka oli puoliksi betonia ja puoliksi puuta.
Sammutustornin purkamisessa yhdistettiin suomalaista ja ruotsalaista kalustoa sekä osaamista. Valmista tuli viidessä vuorokaudessa.
Rajat ylittävä työskentely on todellinen etu.
Rakennusta purettiin pala kerrallaan, ja työ toteutettiin lajittelevana purkuna. Lajittelevassa purkamisessa on mukana myös taloudellinen näkökulma.
Ruotsissa Deleten purkutoiminnasta vastaava Joacim Ericsson tutki tornin purkumahdollisuuksia ensimmäisen kerran jo vuonna 2012. Työmaan toteutusta suunniteltiin tilaajan kanssa pitkään. Deleten tehtävä oli varmistaa turvalliset purkumenetemät.
– Turvallisuus on kaiken a ja o, ja se oli lähtökohta koko hankkeelle alusta loppuun, Ericsson toteaa.
Sammutustornia käytettiin koksaamon uunipattereista kiskoja pitkin tuotavan 1 200-asteisena hehkuvan koksin jäähdyttämiseen. Uusi vaunulasti saapui aina 20 minuutin välein.
Puinen ulkorakennelma muodosti vesisäiliön, josta vesi laskettiin vaunuun jäähdyttämään koksi. Koska koksia tuottavat uunipatterit olivat jatkuvasti käytössä, oli tärkeätä, että purkaminen tapahtui tarkalleen ohjeiden mukaisesti ja mahdollisimman nopeasti.
Syksyllä 2015 aloitettiin sammutustornin purkaminen, jonka ajaksi luotiin tilapäinen jäähdytyslaitteisto. Sitä käytettiin, kunnes uusi sammutustorni voitiin ottaa käyttöön.
Viiden päivän jättiurakka
Delete sitoutui purkamaan vanhan sammutustornin viidessä päivässä. Vaikka purkutyöt saatiin päätökseen suunnitellussa ajassa, jälkikäsittelytyöt, kuten betonin murskaaminen ja jatkolajittelut jatkuivat alueella vielä useita viikkoja.
Delete kierrätti kaiken purkutyömaalta saadun materiaalin. Rauta myytiin edelleen, pieni osa jätteestä päätyi kaatopaikalle ja murske käytettiin täyttömassana.
Purkutöihin sisältyi myös PCB- ja asbestipuhdistusta. Liitoskohdista löytyi PCB:tä, ja niiden puhdistaminen saatiin valmiiksi ennen juhannusta.
– Jos emme olisi saaneet tätä osuutta tehdyksi ajallaan, aikataulussa pysyminen olisi ollut todella haastavaa, Ericsson kertoo.
Tarkkuus ja maltti on valttia
Työmaalla liikkui kaikenlaista kalustoa.
– Meillä oli käytössä pitkäpuominen purkukone, jonka puomi on lähes 30 metriä pitkä ja joka painaa lähes 70 tonnia. Jotta purkukoneella ulottui purkamaan tornin yläosia, käytimme apuna urakoitsijaa, joka ajoi paikalle mursketta ja rakensi siitä pengerryksen pitkäpuomikonetta varten.
Mursketta tuotiin paikalle lähes kaksi tuhatta kuutiota. Purkukoneen lisäksi tarvittiin kaivinkoneita, pyöräkuormaajia ja leikkuri.
Kjell-Åke Alatalo (kuvassa vasemmalla) oli työmaan koordinaattori alaisenaan 15 henkilöä, jotka työskentelivät kahdessa vuorossa vuorokauden ympäri.
Alatalo istui kaivinkoneessa ja lajitteli purkukoneen alas vetämää materiaalia. Purkukoneen kanssa työskentely vaatii sekä tarkkuutta että kärsivällisyyttä.
Rakennusta purettiin pala kerrallaan, ja kaikki lajiteltiin paikan päällä. Menetelmää kutsutaan lajittelevaksi purkamiseksi. Ruotsin luonnonsuojelulaki vaatii purkamisen yhteydessä vähintään 75-prosenttista lajittelua.
– Sen lisäksi asia on tärkeä myös taloudellisesti: kaatopaikkamaksut nousevat pilviin, jos materiaalia ei lajitella huolellisesti. Lajiteltu materiaali kuljetetaan konteissa purkupaikalta lähistöllä olevalle alueelle, jossa se jaotellaan vielä tarkemmin. Tämä parantaa kierrätettävän materiaalin arvoa entisestään, Alatalo selittää.
Yhteistyötä yli rajojen
Ruotsin Deleten henkilöstön lisäksi paikalla oli kollegoita Suomesta.
– Meillä on useita laajoja purkuprojekteja Suomessa, ja yrityksessä on valtavan paljon purkualan osaamista. Purkukoneemme kuljetettiin tänne Suomesta ja töitä valvoi suomalainen purkuasiantuntijamme Janne Salonen. Rajat ylittävä työskentely ja mahdollisuus hyödyntää toistemme koneita, välineistöä ja osaamista on todellinen etu, Ericsson kertoo.
Pitkäpuomikone purettiin ja lastattiin kolmeen rekkaan. Tämän jälkeen se kuljetettiin Helsingistä Haaparannan kautta Luulajaan. Purku-urakkaan osallistui kaksi suomalaista ja kolme ruotsalaista deleteläistä.
– Tarkoituksena oli saada paras mahdollinen kalusto ja henkilöstö hoitamaan kohteen purkutyö, selventää Deleten Purkuliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki.
Toimintatapa kuvastaa ajattelua, jossa kohteen sijainnilla ei sinänsä ole merkitystä, vaan ainoastaan sillä, että työt saadaan tehtyä ajallaan ja täsmällisesti. Yhteistyötä tehdään yli rajojen aina, kun siihen on tarvetta.
– Se antaa lisäarvoa sekä meille sisäisesti että asiakkaalle, joka saa käyttöönsä alan parhaan osaamisen. Samalla se mahdollistaa kokemusten vaihtamisen ja kehittää omien työntekijöidemme osaamista, Ericsson toteaa.
– Meillä on Euroopan parhaita koneita ja toisaalta tarkoituksenamme on löytää liiketoiminnan kasvua Ruotsista. Tarvittaessa käymme siellä vaikka joka viikko purkutöissä, Palomäki hymyilee.
Turvallisuus on tärkeintä
Deletellä on kokemusta useista vaativista purkutöistä. Tätäkin työtä edelsi suuret määrät suunnittelua ja laskelmia.
Ericsson kertoo, että ennen jokaista laajaa purkutyötä hänellä on tapaaminen Ruotsin Työympäristölaitoksen kanssa. Silloin hän esittelee purkumenetelmät ja työhön liittyvät riskit, joita ovat esimerkiksi asbesti ja PCB sekä kylmyys ja korkeat paikat.
– Deletellä on työmaalla työympäristöasioita koskeva kokonaisvastuu ja päätösvalta.
Deletellä on mahdollisuus tarjota kokonaisratkaisuja. Yritys tarjoaa muiden palvelujen lisäksi myös puhdistustyötä, esimerkiksi kiven ja sepelin poistoa sekä korkeapainepuhdistusta.
Tässä projektissa Delete osallistui sammutustornin läheltä kulkevan kaasuputken suojarakenteiden rakentamiseen. Purkutyön loppuvaiheessa järjestettiin vielä ylimääräinen suojaus ripustamalla rakennusnosturista räjäytysmattoja, jotka suojasivat kaasuputkea.
– Uskon kuitenkin, että vaikka voimme auttaa muussakin kuin pelkässä purkutyössä, tämänkaltaisissa projekteissa kaikkein tärkeintä on turvallisuus. Tarvitaan valmistelutyötä, ja esiin tulee paljon perustavanlaatuisia kysymyksiä, kuten vaikka se, miten toimimme, jos on kova tuuli. Voimmeko silloin jatkaa pitkäpuomikoneen käyttöä? Meidän on ratkaistava tämä ja muut vastaavat ongelmat. Täytyy olla huolellinen, tutustua asioihin valmiiksi ja osata ennakoida. Tällainen purkutyö on mielenkiintoinen, todellinen haaste, Ericsson pohtii.
Hänen mukaansa purkutyössä on kuitenkin myös haittapuolensa:
– Emme pääse koskaan näyttämään valmista työtä! Sitä kun ei enää ole.
Teksti My Lind
Kuvat My Lind
Kaikki oikeudet Delete © 2021 ● www.delete.fi
