Matinkylän jäähallin kolmas elämä



Espoon Matinkylän jäähalli puretaan uuden tieltä nyt jo toisen kerran. Perinteikäs harraste- ja kisapaikka pysyy silti jatkossakin samalla paikalla.


Matinkylän jäähalli puretaan melko tiukassa aikataulussa; purulle on varattu aikaa reilun kuukauden verran. Tilalle on luvassa entistä ehompi ja suurempi halli.

– Purettavaa alaa on 4 300 neliömetrin verran, ja korkeimmasta kohdastaan halli kurottaa 13 metriin, kertoo projektipäällikkö Hannu Koski Deletestä.

Uusi asia Matinkylän jäähallin purku ja uudelleenrakennus ei ole, sillä samalla paikalla on tähän mennessä ollut jo kaksi hallia, jotka vuorollaan ovat saaneet tehdä tilaa modernimmalle rakennukselle.

– Alun perin Matinkylän jäähalli rakennettiin tälle samalle Espoon kaupungin omistamalle tontille vuosina 1974–1976. Se oli yksi Suomen ensimmäisistä jäähalleista, kertoo hankepäällikkö Miika Mesilaakso Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksesta.

Vuonna 1983 vanha halli purettiin ja tilalle rakennettiin uusi. Kun Kiekko-Espoo pääsi vuonna 1992 mestaruussarjaan, Matinkylän hallia suurennettiin jatkamalla sitä molemmista päistä.

– Toisin sanoen toiminta jatkuu, mutta sen kuoret vaihtuvat vuosikymmenten saatossa, Mesilaakso muotoilee.

Tällä kertaa purettava versio on ollut käyttökiellossa lähes kaksi vuotta homeongelmien vuoksi.

Vain vähän haitta-aineita

– Tämän purun erityispiirteitä ovat muun muassa jäähallin kylmälaitos ja perustukset, jotka on tehty betonisilla lyöntipaaluilla sekä liimapuusta tehty kantava yläpohja, Miika Mesilaakso luettelee.

Urakka aloitetaan katsomorakenteiden purkamisella, minkä jälkeen siirrytään kattoon ja seiniin. Katon liimapuukaaret puretaan kahdella kaivinkoneella.

– Kaaret ovat niin sanotusti päittäin lepääviä. Työ täytyy tehdä molemmista päistä yhtä aikaa, jotta kunkin kaaren saa hallitusti puretuksi, Hannu Koski tarkentaa.

Hallista saatujen dokumenttien perusteella rakenteista ei pitäisi purun aikana löytyä mitään yllättävää. Esimerkiksi asbestia ei rakenteissa ole käytetty, mikä vähentää purkutyön vaiheita.

– Kyseessä on siis melko tavanomainen hallirakennuksen purku, jossa purkumateriaali muodostuu rakenteisiin käytetystä puusta, eristevillasta, metallista, muovista ja betonista, Koski luettelee.

Tiedossa on jonkin verran myös haitta-aineita, kuten kylmälaitoksessa käytettyä glykolia.

– Kaikki materiaalit lajitellaan paikan päällä ja toimitetaan jatkokäsiteltäväksi – metallit kierrätettäväksi, betoni hyödynnettäväksi maarakentamisessa sekä puu ja muovi energiahyödyntämiseen. Materiaalit pyritään hyödyntämään mahdollisimman järkevästi. Myös haitta-aineet toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaisella tavalla, Koski tarkentaa.

Luistelijat evakkoon harjoitushalliin

Purkua tehdään kaivinkoneilla ja materiaalikoneella, jotka operoivat pitkillä puomeilla. Urakkaan tarvitaan kaikkineen 3–4 kaivinkonetta, ja kaivinkoneella purkavien työmiesten lisäksi käsipurkua tekeviä miehiä saman verran.

Viereinen harjoitushalli ja etenkin sen matala tekninen siipi saattavat vaikuttaa purun aikaiseen logistiikkaan paikan päällä.

– Luultavasti enemmän hankaluutta kuitenkin aiheuttaa vieressä kulkeva Matinkartanontie, joka on tietyömaan takia suljettu. Siksi sitä ei voi käyttää materiaalien kuljettamiseen, Koski pohtii.

Viereinen harjoitushalli palvelee luistelijoita siihen saakka, kunnes uusi halli on valmis.

– Uuden hallin rakentamisen toteuttaa Espoon kaupungin ulkopuolinen taho. Näillä näkymin rakennustyömaa käynnistyy pian sen jälkeen, kun vanha halli saadaan pois tieltä, Miika Mesilaakso otaksuu.